Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Klikkaa suuremmaksi. Grafiikka havainnollistaa, miten energia kulkee Suomessa. Kaavion pohjana on käytetty vuoden 2010 lukuja ja mittasuhteet ovat suuntaa-antavia.
10.2.2012 15.00
Energiatehokkuus ja energiansäästö ovat pyörineet otsikoissa jo vuosia, mutta karu totuus siitä, että suuri osa energiasta menee hukkaan, ei ole muuttumassa miksikään. Suuressa mittakaavassa energian hukkaamisessa ei ole kyse seinään jätetystä laturista tai liian lämpimästä asunnosta. Kyse on ennen kaikkea energian siirtämiseen ja muuntamiseen liittyvästä hukasta.
Ensinnäkin kaksi kolmasosaa Suomessa käytettävästä energiasta tuodaan polttoaineena tai sähkönä ulkomailta – ja siirrossa hukataan tai kulutetaan väistämättä energiaa. Venäjän tuonti on ylivoimaisesti tärkeimmässä roolissa, sillä sen osuus kaikesta Suomessa käytettävässä energiasta on reilusti yli puolet.
Toinen ongelma on energian muuntaminen hyödylliseen muotoon – sähköksi tai lämmöksi. Vaikka Suomessa ollaan kaukolämpöverkkojen ansiosta tällä saralla maailman huippuja, meilläkin karkaa huomattava määrä energiaa taivaan tuuliin. Sekä sähköä että lämpöä tuottavissa voimaloissa saadaan hyödynnetyksi jopa neljä viidesosaa energiasta. Sen sijaan esimerkiksi ydinvoimaloissa vain noin kolmannes ydinreaktioissa syntyvästä energiasta päätyy sähköverkkoon.
Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus vuonna 2010 oli 1 465 petajoulea, josta loppukäyttäjille – sähkönä, lämpönä, tai polttoaineena – päätyi 1 151 petajoulea. Koska loppukäyttäjät ovat energiankäytössään lähes yhtä tehottomia kuin energiateollisuus, lopulta hyödynnettävän energian määrä on vielä pienempi.
Sitä, kuinka paljon viimeisessä vaiheessa hukataan energiaa, on mahdoton tilastoida. Yhdysvaltalainen Lawrence Livermore -laboratorio arvioi, että asumisessa, palveluissa ja teollisuudessa hyödynnetään noin 80 prosenttia energiasta ja liikenteessä vain 25 prosenttia. Sen arvioissa jopa yli puolet kaikesta energiasta joutuisi tavalla tai toisella hukkaan.
Tweet