Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Istockphoto / Aarre Rinne
Hiilinielu. Nämäkin metsät Rautavaaralla voitaisiin laskea pahimassa tapauksessa päästöiksi.
Suomen metsät eivät ehkä kelpaa hiilinieluiksi
27.11.2008 8.39
Suomi ajaa Poznanin ilmastoneuvotteluissa biomassaan perustuvaa laskentakaavaa hiilinieluille.
Suurin osa EU-maista ajaa hiilinieluille pinta-alaan perustuvaa laskentakaavaa. Tämä malli suosii maita, joiden metsäpinta-ala kasvaa.
Ympäristöministeri Paula Lehtomäen mukaan Suomen intressi on, että myös aidosti luonnonvaraiset hiilinielut palkittaisiin. Biomassaan perustuvaa laskentakaavaa toivovat myös Ruotsi, Itävalta, Saksa ja Slovenia.
Lehtomäen mielestä pinta-alaan perustuvassa laskentakaavassa rahaa saavat valtiot, jotka ovat aikoinaan hakaneet metsänsä pois.
"Teoriassa voi jopa käydä niin, että Suomen metsät lasketaan sopimusmatematiikassa päästöiksi eikä hiilinieluiksi", Paula Lehtomäki sanoi toimittajille järjestetyssä lounastilaisuudessa keskiviiikkona.
Hiilinielu tarkoittaa maailman metsiä, soita ja meriä, jotka sitovat itseensä hiilidioksidia. Esimerkiksi Kioton sopimuksessa hiilinielujen hyödyntäminen on yksi tapa lieventää valtiokohtaisia kasvihuonekaasupäästöjä.
Pohjoisten ja lauhkeiden vyöhykkeiden metsiä pidetään nykyisin huomattavana nettonieluna hiilidioksidille.
Poznanissa, Puolassa, 1.–12. joulukuuta järjestettävässä kokouksessa arvioidaan, miten ja millä aikataululla vuoden 2012 jälkeisestä ilmastosopimuksesta voidaan päästä sopuun Kööpenhaminassa joulukuussa 2009.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
