Natalia Baer

Suomeen rakennetaan jo älykästä sähköverkkoa

25.9.2009 8.29

Noora Jussila

Vantaalaisen omakotitalon katolla pyörii tuulimylly. Tällä hetkellä mylly jauhaa sähköä vain talon omistajan Janne Björklundin perheen omiin tarpeisiin, mutta tulevaisuudessa sen voi liittää osaksi sähkönjakeluverkkoa.

Tuulisina päivinä Björklundin kaltaiset pienvoimalan omistajat voivat myydä mahdollisesti ylijäävän sähkön ja saada siitä hyvityksen sähkölaskuunsa.

Kun sähkö on tähän asti kulkenut tuottajalta kuluttajalle, pian myös kuluttaja voi olla sähköntuottaja. Suomeen rakennetaan parhaillaan älykästä sähköverkkoa, joka mahdollistaa hajautetun energiantuotannon yksittäisillä tuulimyllyillä ja aurinkopaneeleilla.

Vanha, pääosin 1960–1970-luvuilla rakennettu sähköverkko on tullut eläkeikään, ja sähköyhtiöt investoivat uuteen verkkoon vuosittain yli 500 miljoonaa euroa.

Verkkoa parannetaan korvaamalla maaseudun myrskytuhoille alttiita avojohtoja maakaapeleilla.

Hajautetun sähköntuotannon liittämistä sähköverkkoon mietitään nyt kaikkialla Euroopassa. Esimerkiksi Saksassa yksittäisiä tuulimyllyjä ja aurinkopaneeleita on liitetty verkkoon jo vuosia.

Suomen sähköverkko on ollut ”älykäs” automaationsa ansiosta. Vikojen paikannus ja osa korjauksista on tapahtunut automaattisesti.

Sen sijaan esimerkiksi tuulimyllyn liittäminen sähköverkkoon on hankalaa. Yksi syy tähän on ollut sähköyhtiöiden asenne, sanoo Energiateollisuus ry:n toimialajohtaja Kenneth Hänninen.

Osa valmistajista on markkinoinut pientuulivoimaloita rahasampoina, mutta kun kuluttaja on soittanut sähköyhtiöön ja kertonut haluavansa liittää tuulimyllynsä verkkoon, ei vastaanotto ole ollut yhtä innostunut, vaikka tämä on jo käytännössä mahdollista.

Asiantuntijat ovat kuitenkin optimistisia.

”Reilun kymmenen vuoden päästä meillä on jo rakennuksiin integroituja aurinkosähköjärjestelmiä, jotka tuottavat osan tarvittavasta sähköstä ja syöttävät sitä myös verkkoon”, uskoo Tampereen teknillisen yliopiston sähköenergiatekniikan professori Pertti Järventausta.

Parhaimmillaan älykäs sähköverkko voi toimia myös tuulisähkön säätövoimana. Tuulisähköä tulee silloin, kun tuulee, joten tyynellä ilmalla tarvitaan reserviä.

”Älykkään verkon ajatus on, että pienasiakkailta saadaan pienistäkin kuormista sähkökapasiteettia sähkövoimajärjestelmän hallintaan”, Järventausta sanoo.

Kun jo olemassa olevaa sähköverkkoa hyödynnetään täysillä, ei välttämättä tarvitse rakentaa lisää ydinvoimaa tai tekoaltaita.

Uusiutuvan energian syöttötariffia, eli takuuhintaa, pohtineen työryhmän esitys luovutetaan ensi viikolla elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle (kesk).

Vaikka pienet sähköntuotantolaitokset on tulevaisuudessa helpompi liittää sähköverkkoon, ei esitys kuitenkaan lupaa niille takuuhintaa.

”Jos niitä halutaan edistää, se pitää tehdä jollain muulla tavalla. Syöttötariffi on siihen liian raskas järjestelmä, kun kaikki tiedot kulkevat kantaverkkoyhtiö Fingridin kautta”, sanoo työryhmän puheenjohtaja, ministeriön yli-insinööri Petteri Kuuva.

Älykkäiden sähköverkkojen tutkimiseen ja rahoittamiseen satsataan nyt paljon. Tekesin energia- ja ympäristöalan klusteri CLEEN käynnistää syksyn aikana viisivuotisen tutkimusohjelman älykkäistä sähköverkoista ja energiamarkkinoista.

Ensimmäinen askel älykkään sähköverkon suuntaan otettiin viime keväänä, kun työ- ja elinkeinoministeriö määräsi koteihin asennettaviksi älykkäät sähkömittarit.

Ministeriö haluaa, että vuoden 2013 lopussa vähintään 80 prosenttia kotitalouksista on älykkäiden mittareiden etäluennan piirissä.

”Mittarit ovat isoin yksittäinen tekijä, joka tulee koskemaan kaikkia sähkönkäyttäjiä. Mittarilla saadaan uutta, reaaliaikaista tietoa sähkönkulutuksesta”, Energiateollisuuden Hänninen sanoo.

tuulivoima 

Tweet