Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
Hiilen jäljillä. Natural Interest -yhtiön Jonne Hellgren ja Nathalie Clément-Vikatmaa luottavat vihreään bisnekseen.
Suomalaisyritykset tekevät päästöistä bisnestä
16.1.2009 8.19
Samaan aikaan kun yritykset, kunnat ja yksittäiset ihmiset ovat heränneet pohtimaan ilmastovaikutuksiaan, hiilijalanjälkien mittaamisesta on Suomessakin tullut kannattavaa bisnestä.
Esimerkiksi helsinkiläisen Natural Interest -yrityksen kolme perustajaa ovat ottaneet mallia Britanniasta, missä erilaisten tuotteiden aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen mittaamisessa ollaan pisimmällä.
Natural Interest tekee yrityksille ja kunnille hiilijalanjälkimittauksia sekä ilmastosuunnitelmia ja -strategioita.
”Ehkä taantuma antaa mahdollisuuden miettiä koko yhteiskuntamallia vähän uudestaan. Jos aiomme siirtyä vähemmän hiiltä tuottavaan yhteiskuntaan, nythän se on viimeistään tehtävä. Siinä mielessä meiltäkään ei pitäisi töiden ihan heti loppua”, Natural Interest -yhtiön toimitusjohtaja Jonne Hellgren arvioi.
Töitä riittää myös suomalaisyritys Future 121:llä, joka kehittää ja myy yrityksille muun muassa päästölaskentaan ja ympäristösuunnitteluun liittyviä ohjelmistoja.
”Ohjelmistopuolella olemme viimeisten kahden vuoden aikana saaneet myös ulkomaisia asiakkaita, ja kasvua haetaan jatkossakin Suomen rajojen ulkopuolelta. Vuositasolla bisnes on kasvanut kolminkertaisesti”, Future 121:n asiantuntijapalveluiden johtaja Mikael Niskala kertoo.
Future 121:n yritysvastuuseen ja kestävään kehitykseen liittyvät toiminnot työllistävät 15 ihmistä. Yrityksen vuosittainen liikevaihto on noin kaksi miljoonaa euroa.
”Taantumasta huolimatta yritykset haluavat hoitaa vastuullisuusasiansa. Markkinoilla on edelleen näkyvissä vahvaa kasvua. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa kasvu voi olla rajuakin, kun presidentti vaihtuu ja uusia ohjelmia aloitetaan”, Niskala sanoo.
Sekä Suomessa että muualla ollaan kuitenkin vielä kaukana siitä, että kuluttajat voisivat kaupassa käydessään vertailla tuotteiden hiilipäästöjä hintojen tapaan.
”Kansainvälinen standardointityö on alkanut, mutta tuloksia, eli tuotekohtaisia päästölaskelmia, tullee laajasti käyttöön vasta muutaman vuoden kuluessa. Kehitystä tapahtuu vähitellen”, erikoistutkija Mikko Hongisto VTT:stä kertoo.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
