Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Suomalaisprofessori: EU:n varainsiirtovero voi vähentää demokratiaa
15.2.2012 15.54
Euroalueen kriisi on valettu nykymuotoisen Euroopan unionin ja Euroopan talous- ja rahaliiton EMU:n perusteisiin. Siksi myös poispääsy kriisistä vaatii EU:n rakenteiden uusimista eli käytännössä EU:n perussopimusten avaamista.
Näin arvioi maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki tänään julkistetussa kirjassaan Eurokriisin anatomia. Mitä Globalisaation jälkeen?. Hänen mukaansa tähän mennessä tehdyt ja suunnitellut ratkaisut euron pelastamiseksi vievät kuitenkin kehitystä väärään suuntaan.
"Kriisi on avaamassa tilan, jossa EU:n demokratisaatio voi tulla mahdolliseksi. Mutta niillä ehdotuksilla, jotka nyt ovat pöydällä, ei ole mitään tekemistä demokratian kanssa. Yhdessäkään komission raportissa, jossa ehdotuksia on käsitelty, ei edes mainita sanaa demokratia missään yhteydessä. Jokaisen avainsanoja ovat vakaus ja kontrolli", Patomäki sanoi kirjan julkaisutilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona.
Euromaiden tukemisen rahoittamiseksi suunniteltu varainsiirtovero on Patomäen mukaan monella tapaa hyvä idea, mutta sekin voi lopulta kuitenkin vähentää demokratiaa EU:ssa.
"Amerikan vallankumouksesta asti periaatteena on ollut, että ei verotusta ilman edustuksellisuutta. Nyt EU:lle halutaan tuoda omia veroja ilman että missään mietitään, millaisia demokratian ja edustuksellisuuden muotoja se EU:ssa edellyttäisi."
Patomäki esittää kirjassaan kolme vaihtoehtoista skenaariota EU:n ja euroalueen tulevalle kehitykselle.
Ensimmäinen skenaario on, että Patomäen uusliberaaliksi määrittelemä, nykymallinen Eurooppa-projekti jatkuu ja syvenee. Toinen vaihtoehdoista on, että EU:sta muotoutuu "sosiaalidemokraattinen" liittovaltio ja suurvalta. Kolmannessa skenaariossa EU on demokraattisia ja sosiaalisia tavoitteita ajava globaalihallinnon osa, joka ei pyri sen enempää erillisyyteen kuin eurokeskeisyyteenkään.
Patomäen mielestä Suomen pitäisi jäädä pois EU:n uudesta vakaussopimuksesta, joka antaisi EU:n komissiolle lisää valtaa arvioida jäsenmaiden budjetteja ja myös puuttua niiden alijäämiin. Suomen ei hänen mielestään pitäisi myöskään enää osallistua euroalueen kriisimaiden uusiin tukipaketteihin.
"Mielestäni uusliberaalia skenaariota ei kannata lähteä tukemaan, vaan pikemminkin siitä pitää ottaa etäisyyttää ja luoda sellainen tila, jossa voidaan esimerkiksi uudelleen neuvotella Maastrichtin sopimuksen ongelmallisimpia kohtia ja perustaa Euroopan unioni järkevämmälle pohjalle", Patomäki sanoi.
Hän itse valitsisi skenaarioistaan "kosmopoliittisen Euroopan unionin", jossa olisi sosiaalidemokraattisen liitovaltion elementtejä, mutta jonka pääpaino olisi globaaleissa instituutioissa.
Globaali näkökulma on hänen mielestään tärkeä, koska väestöennusteiden mukaan EU-maiden yhteenlaskettu väkimäärä on vuonna 2040 alle viisi prosenttia maailman väestöstä.
"Tämä on pieni niemimaa Euraasian yhdessä osassa. Nämä täsmälleen samat kysymykset yli- ja alijäämän suhteista ja keskuspankkirahasta, veroista ja tulonjaosta tulevat toistumaan koko globaalin poliittisen talouden tasolla. Toivon, että tämän kirjan myötä emme puhuisi EU:sta vain Eurooppa-keskeisellä tavalla, vaan näkisimme sen laajemman kokonaisuuden osana.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
