Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Iiro Törmä
Yhdessä. Somaliliiton puheenjohtaja Arshe Said haluaa koota Pohjoismaiden somalit yhteen edistämään yhteistä kulttuuria, saada suomalaisyritykset mukaan Somalian jälleenrakennus-hankkeisiin ja moskeijat, vanhemmat ja koulut torjumaan nuorten radikalisoitumista.
Suomalaisille firmoille olisi töitä Somalian jälleenrakentamisessa
16.10.2014 10.58
Arshe Said, olet Suomen somaliliiton puheenjohtaja. Ensi viikolla Helsingissä järjestetään Pohjoismaiden somalialaisten kattojärjestöjen seminaari ja perustetaan uusi pohjoismainen verkosto. Miksi?
Haluamme olla silta Pohjoismaiden ja Somalian välillä. Pohjoismaiden somaliyhteisössä on lähes 200 000 ihmistä. Kehittelemme teemoja tulevalle yhteistyölle. Puhumme esimerkiksi somalian kielen ja kulttuurin säilyttämisestä Pohjoismaissa sekä Somalian kehityksen tukemisesta.
Suosittelet, että Pohjoismaat tekisivät yhteistyötä Somalian valtion kanssa. Tarkoitatko Somaliaa vai Somalimaata?
Kun puhun Somaliasta, siihen kuuluu myös Somalimaa. Valtioiden suhteita pitäisi parantaa. Suomella ei ole suurlähetystöä Mogadishussa, vaan asioita hoidetaan Nairobissa, Keniassa. Britannia on avannut jo suurlähetystönsä Mogadishussa, ja myös Ruotsin suurlähettiläs on osallistunut siellä tilaisuuksiin.
Mikä on Somalian valtionhallinnon tilanne?
Hallinto on vielä heikko.
Vuonna 2016 on ensimmäiset suorat demokraattiset vaalit 45 vuoteen.
Niissä valitaan presidentti ja parlamentti. Tällä hetkellä perustuslain
muodostus on työn alla. Me haluamme tuoda perustuslakiin pohjoismaisia
arvoja: demokratiaa, tasa-arvoa ja toleranssia.
Mikä on diasporan rooli somalialaisessa politiikassa ja
jälleenrakennuksessa?
Erittäin suuri. Arvioisin, että poliitikoista melkein 40 prosenttia on diasporasta. Somalian parlamentissa on kaksi edustajaa Suomesta. Moni on kiinnostunut palaamisesta, jälleenrakennushankkeissa on nyt paljon töitä osaaville ja koulutetuille ihmisille. Suomen somalien osaamista voi hyödyntää esimerkiksi terveys- ja koulutusaloilla.
Toivot suomalaisyrityksiä mukaan Somalian jälleenrakennushankkeisiin. Minkä alan yrityksiä tarkoitat?
Esimerkiksi rakennus- ja energia-alaa. Somaliassa ei ole energiainfrastruktuuria. Siellä tarvitaan voimalaitoksia ja sähköverkkoa. Osaamista tarvitaan kaikilla teknologian aloilla. Somaliassa on myös kaivosmineraaleja, jotka pitäisi tutkia ja kaupallistaa.
Mainitsit tiedotteessanne nuorten radikalisoitumisen. Miksi nostatte aiheen esille ja miten suurta osaa suomalaista somaliyhteisöä radikalisoituminen koskee?
Se on Pohjoismaiden somaliyhteisöjen kohtaama ajankohtainen haaste. Suomesta, Ruotsista ja Norjastakin on lähtenyt ihmisiä taistelemaan Isisin riveihin. Mietimme konkreettisia keinoja radikalisoitumisen ennaltaehkäisemiseen.
Kyse on pienestä ilmiöstä. Taistelemaan on lähtenyt yksittäisiä henkilöitä, jotka ovat kavereita keskenään. He ovat tartuttaneet toisensa.
Radikalisoitumista tutkineen Ghaffar Husseinin mukaan ei ole olemassa jihadistiprofiilia, vaan se on erittäin yksilöllinen prosessi. Miten radikalisoitumista voi siis estää?
Haluamme rakentaa yhteisen keskustelufoorumin moskeijoiden, vanhempien, koulujen ja nuorten välille. Toinen tapa on korjata vääriä tulkintoja, joita islamista tehdään. Jos prosessiin otetaan mukaan imaamit ja moskeijat, he voivat vaikuttaa enemmän kuin muut.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
