Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Heikki Saukkomaa
Höyrynä ilmaan. Suomenlahden rannalle Sosnovyi Boriin rakennetaan neljä uutta ydinvoimalaa. Jäähdytystornien puskema vesihöyry on iso riski vanhojen laitosten turvallisuudelle.
Suomalainen asiantuntija: Venäläisillä vaarallinen kokeilu Sosnovyi Borissa
21.6.2012 13.32
Loviisan ydinvoimaloihin rakennetaan Suomen ensimmäiset ydinvoimaloiden jäähdytystornit. Torneja rakennetaan lähivuosina yhteensä neljä. Ne ovat niin kutsuttuja kuivia torneja, joissa jäähdytys tapahtuu ilmalla.
Torneja käytetään, jos ydinvoimalan edustan merivedessä on niin paljon öljyä, levää tai jääsohjoa, ettei vettä voida käyttää jäähdytykseen.
”Molemmille laitosyksiköille on suunnitteilla omat jäähdytystorninsa. Tarvittaessa reaktorien ja käytetyn polttoaineen altaiden jälkilämpö haihdutetaan ilmaan”, sanoo prosessi- ja kehitysjohtaja Thomas Buddas Fortumin Loviisan ydinvoimalasta.
Tornit nousevat Loviisaan aikaisintaan parin vuoden kuluttua.
Öljyonnettomuuden sattuessa reaktorit sammutetaan ja alkujäähdytetään niin, että jälkilämmön poistamiseen riittävät pienehköt tornit.
Tornit päätettiin rakentaa ydinvoimaloille tehtyjen stressitestien jälkeen. Loviisassa ne ovat pieniä, noin kymmenen metrin korkuisia.
Suomenlahden toiselle rannalle, Venäjän Sosnovyi Boriin, sen sijaan rakennetaan nyt suuria, 150–180 metrin korkuisia jäähdytystorneja ja uusia ydinvoimaloita. Toisin kuin Loviisan tornit, nämä jättiläiset näkyvät kauas.
Nimettömänä pysyttelevän suomalaisen asiantuntijan mukaan laitosten turvallisuutta ei ole täysin varmistettu.
Hänen mukaansa Sosnovyi Borin uusiin voimaloihin rakennettavat jäähdytystornit ovat kokeilu, joka voi aiheuttaa laitoksille ison onnettomuusriskin.
Sosnovyi Borin neljä uutta voimalaa aiotaan poikkeuksellisesti jäähdyttää niin kutsutuilla märillä jäähdytystorneilla, jotka puskevat ilmaan jopa yli 200 000 tonnia vesihöyryä päivittäin.
”On outoa, että sinne rakennetaan näin monta laitosta, vaikka niiden vaikutuksia ei ole kunnolla tutkittu”, asiantuntija sanoo Vihreän Langan haastattelussa.
Asiantuntijan mukaan kyseessä on kokeilu, joka tehdään toimivilla ydinvoimaloilla.
”Tässä on venäläistä makua.”
Vesihöyryä puskevien, märkien jäähdytystornien käyttöä ei ole testattu tässä mittakaavassa talvioloissa. Höyry voi muun muassa aiheuttaa vakavan häiriön voimalan sähkönsiirtojärjestelmään, jos se talvella muuttuu jäätäväksi sateeksi. Jää voi kerääntyä laitoksen voimajohdoille ja katkoa niitä.
”Uudet voimalaitokset ovat hyvin suuria rakennelmia. Ei tiedetä, laskeutuuko jäähdytystorneista tuleva höyry lähistölle ja miten se haittaa sähkönsiirron kytkinkenttiä. Siinä on suurin ongelma”, asiantuntija varoittaa.
Jää voi aiheuttaa oikosulkuja. Yksi onnettomuusskenaario on se, että laitokselta katkeavat sähköt. Tällöin ydinvoimalan pitää pysyä käynnissä, jotta turvajärjestelmät saavat sähkön omasta laitoksesta.
Torneista käydään kiivasta keskustelua myös Sosnovyi Borissa.
Venäjän ydinvoimakorporaation Rosatomin johtaja Sergei Kirijenko perusti keväällä päättäjien, asiantuntijoiden ja kansalaisten työryhmän, joka selvittää tornien vaikutusta ympäristöön.
Ryhmän työ on vielä kesken, mutta märkien jäähdytystornien muuttaminen kuiviksi saa kannatusta myös ydinalan veteraaneilta kuten Leningradin ydinvoimalan aiemmalta johtajalta. Ilmajäähdytteisistä torneista kosteutta ja suolahiukkasia ei leviä ympäristöön.
Onko mahdollista, että jäähdytystorneista vielä luovutaan suurten riskien takia?
”Ei. Toinen on jo rakennettu ja toinenkin puolivälissä. Ne otetaan käyttöön”, asiantuntija toteaa.
Asiantuntijan mukaan seuraavien kahden uuden ydinvoimalan rakentamista pitää viivästyttää.
”Ensin pitäisi hankkia kokemusta ensimmäisistä ja katsoa pari talvea, miten ne käyttäytyvät.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
