Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
Sijoittajakin voi muuttaa talousjärjestelmää eettisemmäksi
21.10.2011 13.34
Täydellinen aktivistinen teko voi parantaa maailmaa, lisätä markkinatalouden toimivuutta ja tuottaa aktivistille tukun rahaa.
Rahan tavoittelun ja aktivismin yhdistäminen tuntuu äkkiseltään vääräoppiselta, mutta Euroopassa yhdistelmällä on onnistuttu jo muokkaamaan yrityskäytäntöjä.
Nordean vastuullisen sijoittamisen johtajana toimivan Antti Savilaakson mukaan sijoittaminen on paras tapa vaikuttaa yritysten toimintaan.
”Tajusin 1990-luvulla, että merkittävä osa yhteiskunnassa vaikuttavista toimijoista on yrityksiä. Siksi on luontevaa vaikuttaa yhteiskuntaan ohjailemalla pääomien liikkumista.”
Vastuullinen sijoittaja ei tyydy perinteiseen rooliinsa, vaan haluaa rahan lisäksi muuttaa yrityskäytäntöjä positiivisella palautteella.
Käytännössä vastuulliset sijoittajat joko ohjailevat rahaa eettisesti toimiville yrityksille tai pyrkivät muuttamaan epäeettisesti toimivien yritysten käytäntöjä aiempaa järkevämmiksi. Kun sijoittajat ryhmittyvät joukolla jonkin tavoitteen taakse, yrityskulttuuri muuttuu.
Vastuulliseen sijoittamiseen erikoistuneet rahastot ovat helpoin tapa ohjata rahaa sopiviin sijoituskohteisiin. Tuoton lisäksi vastuulliset sijoitusrahastot voivat vaatia yrityksiltä esimerkiksi sosiaalista oikeudenmukaisuutta, ekologista toimintaa tai kestävän kehityksen yrityskulttuuria.
”Yleisimmät syyt vastuulliseen sijoittamiseen ovat moraalisia tai eettisiä. Toisaalta vastuulliset yritykset pärjäävät tutkitusti pitkällä aikavälillä muita yrityksiä paremmin. Vastuullinen sijoittaja siis myös huoltaa hyvin sijoitussalkkuaan”, Savilaakso kertoo.
Vastuullinen sijoittaminen on herättänyt Suomessakin jonkin verran huomiota. Reilu vuosi sitten perustettiin Suomen vastuullisen sijoittamisen foorumi Finsif. Foorumin jäsenet hallinnoivat yhteensä satojen miljardien eurojen sijoitusvarallisuutta, mutta vastuullisen sijoittamisen periaatteet eivät ole vielä saaneet perussijoittajia liikkeelle.
Ges Investment Servicessä vastuullisen sijoittamisen analyytikkona toimivan Tytti Kaasisen mukaan suomalaiset yritykset eivät ole riittävän kiinnostuneita vastuullisesta sijoitusneuvonnasta. Käytännössä tämä kertoo siitä, että suomalainen yritys- ja sijoitustoiminta laahaa jäljessä eurooppalaisesta trendistä.
Savilaakson mukaan on ymmärrettävää, että vastuullinen sijoitustoiminta ei ole vielä yleistynyt Suomessa.
”Suomalainen kenttä on ottanut ison harppauksen vasta viimeisen vuoden aikana. Finsifin menestys kertoo siitä, että vastuullinen sijoitustoiminta kiinnostaa täälläkin. Myös iso osa yrityksistä on halukkaita sitoutumaan vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin.”
Suomalainen lainsäädäntö etäännyttää peruskansan vastuullisesta sijoittamisesta. Savilaakson mukaan yksittäiset sijoittajat eivät Suomessa juurikaan tiedä, mihin vaikkapa eläkerahoja sijoitetaan. Lisäksi jämäkkä yrityslainsäädäntö on vähentänyt painetta sijoittajien vastuun kasvattamiseen.
Kaasisen mukaan pankkien pitäisi ottaa Suomessa nykyistä enemmän vastuuta, jotta vastuulliset rahastot tulisivat paremmin sijoittajien tietoon. Myös eläkeyhtiöiden olisi järkevää keskittyä juuri vastuullisiin rahastoihin, koska ne ovat tuottavia erityisesti pitkällä aikavälillä.
Antti Savilaakso myöntää, että Suomi on jäljessä vastuullisen sijoittamisen kärkimaista. Kuitenkin hän näkee tilanteen toiveikkaana.
”Olen työskennellyt institutionaalisten sijoittajien parissa nyt puoli vuotta. Olen ollut positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka vakavasti vastuulliseen sijoittamiseen suhtaudutaan.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
