Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Natalia Baer
Keskustan uhka? Inarilainen poroyrittäjä Petri Mattus ruokki porojaan joulukuussa 2008.
4.9.2009 8.20
Saamelaisten oikeudet uhkaavat jäädä poliitisen väännön jalkoihin asiaa pohtivassa, ministeriöiden välisessä työryhmässä.
Samalla hallituksen tuoreessa ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa mainittu tavoite Kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansasopimuksen ratifioimisesta, eli hyväksymisestä, karkaa yhä kauemmas.
Sopimus edellyttää, että saamelaisilla alkuperäiskansana on omistus- ja hallintaoikeus niihin maihin, joilla he perinteisesti asuvat.
Oikeusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön ja saamelaiskäräjien edustajat ovat etsineet kuluneen hallituskauden alusta asti yhteisymmärrystä saamelaisten kotiseudun valtionmaiden hallinnosta ja saamelaisten elinkeinojen tukemisesta.
Ongelma on, että muut paikalliset asukkaat pelkäävät saamelaisten mahdollisesti laajentuvien oikeuksien rajoittavan maa- ja metsätaloutta.
”On peloteltu, että saamelaiset pääsisivät sen jälkeen määräilemään asioista. Mutta olisihan kunnallinen itsehallinto silti aika vahva”, saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi sanoo.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen ehti viime viikonloppuna ärähtää hallitukselle vitkuttelusta asian ratkaisemisessa. Halonen muistutti YK:n ihmisoikeuskomission olevan huolissaan saamelaisten tilanteesta.
Suomen perustuslaki tunnusti saamelaiset alkuperäiskansaksi 1995.
”Aikaisempien hallitusten, joihin presidentti Halonen olisi niin ikään voinut vaikuttaa, aikaansaannokset tämän asian suhteen eivät ole kaksisia”, oikeusministeri Tuija Brax (vihr) sanoo.
Hallitus antaa ihmisoikeuspoliittisen selonteon eduskunnalle kuluvan syksyn aikana.
”Se antaa kaikille eduskuntaryhmille hyvän mahdollisuuden linjata, kuinka tosissaan he tässä prosessissa ovat”, oikeusministeri Brax sanoo.
Braxin mukaan kuluvan hallituskauden tavoitteena on saamelaisten vaikutusvallan parantaminen sekä kulttuuristen että kielellisten oikeuksien osalta. Tämä ei välttämättä täytä ILO:n sopimuksen ehtoja.
Klemetti Näkkäläjärvi syyttää hallituspuolueista erityisesti keskustaa asian viivyttämisestä.
”Heillä on asiassa eniten menetettävää. Paikalliset kepun äänestäjät pelkäävät elämänsä käyvän sietämättömäksi, kun saamelaiset saisivat tässä niin suuria oikeuksia. Asiasta on levitetty paljon väärää tietoa ja propagandaa”, Näkkäläjärvi sanoo.
Ulkoministeriölle tilanne on kiusallinen, sillä se on ehtinyt jo useaan otteeseen lupailla kansainvälisillä areenoilla Suomen ratifioivan sopimuksen.
”Sopimus poistaisi yhden kansainvälisten valvontaelinten jatkuvan huolenaiheen. Olisi hyvä saada jonkinlainen ratkaisu, niin meillä olisi huomattavasti vähemmän selitettävää maailmalla”, lainsäädäntöneuvos Arto Kosonen ulkoministeriöstä sanoo.
ihmisoikeudet 
Tweet