Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Bert van Dijk / Creative Commons
Hiilipakolaisia Mongoliassa? Komissio jakaa avokatisesti päästöoikeuksia aloille, joiden se pelkää karkaavan leppoisamman ilmastopolitiikan maihin.
Ruotsi puuhaa Eurooppaan hiiliveroa
16.11.2009 8.41
Komission lista hiilivuodolle alttiista teollisuuden aloista uhkaa vesittää EU:n päästökaupan.
Hiilivuodolla tarkoitetaan teollisuuden karkaamista löyhemmän ilmastopolitiikan maihin. Hiilivuodolle alttiit alat saavat päästöoikeudet ilmaiseksi.
Komission syyskuussa julkaisema ja parlamentin ympäristövaliokunnan viime viikolla siunaama lista kattaa 77 prosenttia päästökaupan alaisista päästöistä. Mukana on aloja terästeollisuudesta luutien ja käsilaukkujen valmistukseen.
Listalla olevat teollisuudenalat voivat saada päästöoikeutensa ilmaiseksi vuoden 2013 jälkeen, kun Euroopan unionin uudistettu päästökauppajärjestelmä astuu voimaan. Sähköyhtiöt siirtyvät tuolloin kokonaan päästökaupan piiriin, ja muut teollisuudenalat asteittain vuoteen 2020 mennessä.
”Tämä on älyttömän huono signaali juuri ennen Kööpenhaminan ilmastokokousta”, sanoo europarlamentaarikko Satu Hassi (vihr).
Hassi allekirjoitti vastalauseen, joka kaatui ympäristövaliokunnan äänestyksessä viime viikolla äänin 19–39. Vastalauseen allekirjoitti vihreiden lisäksi joukko liberaali-, demari- ja vasemmistomeppejä sekä EPP-ryhmästä Sirpa Pietikäinen (kok).
Allekirjoittaneiden mukaan lista hiilivuodolle alttiista aloista olisi pitänyt laatia vasta Kööpenhaminan ilmastokokouksen jälkeen, kun muiden maiden sitoutuminen päästövähennyksiin on selvillä.
Vastalauseessa vedottiin siihen, että komission laskuissa otettiin huomioon viennin osuus kolmansiin maihin.
”Nyt teollisuuden lobbarit voivat kolmansissa maissa vaatia niin ikään ilmaisia päästöoikeuksia vedoten EU:n listaan”, Hassi sanoo.
Komissio on luvannut tarkistaa listan mahdollisen kansainvälisen ilmastosopimuksen solmimisen jälkeen. Hassi ei kuitenkaan usko muutoksiin.
”Lobbaus tulee olemaan yhtä kovaa”, Hassi sanoo.
Hän muistuttaa, etteivät ilmaiset päästöoikeudet ole tähänkään asti estäneet ulkoistamisia.
”Kyse ei ole siitä, että esimerkiksi teräsalalla pelätään pelkästään Kiinan, vaan myös muiden materiaalien, aiheuttamaa kilpailua. Siksi olisikin tärkeää, että teräksen kanssa kilpailevat komposiittimateriaalit saisivat päästönsä samaan hintaan.”
Ilmaisia päästöoikeuksia on myös kritisoitu niin kutsutuista windfall-voitoista. Esimerkiksi sähköyhtiöt ovat rahastaneet päästöoikeuksien hinnan kuluttajilta, vaikka saavatkin oikeutensa ilmaiseksi. Tuotannon pienentyessä ne ovat niin ikään myyneet ilmaiseksi saamiaan päästöoikeuksia eteenpäin.
Samaan aikaan EU:ssa suunnitellaan yhteistä hiiliveroa, joka koskisi päästökaupan ulkopuolella olevia aloja: maataloutta, liikennettä ja pienyrityksiä.
Puheenjohtajamaa Ruotsi ajaa uutta veroa, mutta useat muut maat, kuten Britannia, pitävät verotusta jäsenmaiden sisäisenä asiana.
”Yhteinen hiilivero olisi pitänyt säätää jo ajat sitten. Silloin koko päästökauppaa ei olisi tarvittu”, sanoo Hassi.
Nyt kuitenkin näyttää siltä, että valtaosa teollisuuden päästöistä säästyy sekä päästöoikeuksien että hiiliveron maksamiselta – ja pahimmassa tapauksessa rahastaa sillä.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
