Pekka Lahti

Riihimäki panee Peltosaaren lähiön ekoremonttiin

6.4.2009 8.26

Noora Jussila

Riihimäen kaupunki panee Peltosaaren kaupunginosan muuttumisleikkiin, jonka tuloksena on toivottavasti viihtyisä, houkutteleva ja energiatehokas kaupunginosa.

Peltosaaren ekoremonttia on luonnosteltu Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa VTT:ssä.

”Tulevaisuudessa energiatehokkuuden merkitys alueen arvostuksessa kasvaa. Peltosaaren arvostus on heikentynyt, kun se on päässyt rappeutumaan. Sinne muuttaa paljon uusia asukkaita, mutta se on välilaskupaikka”, VTT:n asiakaspäällikkö Jyri Nieminen sanoo.

Koko alueen kaavaa on tarkoitus muuttaa ekologisemmaksi. Kevyenliikenteen väyliä parannetaan ja kaavasta tehdään mahdollisimman hyvä tuuli- ja aurinkosähkön tuottamista varten.

”Parantamalla alueen olemusta myös arvostus paranee. Sosiaalisen asumisen kokeiluissa on huomattu, että kun ihmisten asumisolosuhteita parannetaan radikaalisti, he ryhtyvät pitämään alueesta paremmin huolta”, Nieminen sanoo.

Toteutuessaan Peltosaari on ensimmäinen näin laaja vanhan asuinalueen ekoremontti.

”Tämä on hyvin monistettavissa oleva konsepti. Esimerkki on yleensä se, mikä saa myös muut liikkeelle, ja 1970-luvun lähiöitähän meillä riittää”, sanoo VTT:n johtava tutkija Pekka Lahti.

Kun uudisrakentaminen on laman takia jäissä, korjausrakentaminen on nopein keino parantaa Suomen rakennuskannan energiatehokkuutta ja vähentää päästöjä. Uudisrakentamisen energiatehokkuusvaatimuksia on jo kiristetty, mutta korjausrakentamiselle ei ole asetettu vastaavia tavoitteita.

Peltosaaren kaltainen vanha, 1960–1970-lukujen rakennuskanta kuluttaa eniten energiaa.

VTT:n erikoistutkijan Jari Shemeikan mukaan keinot energiatehokkaaseen korjausrakentamiseen ovat jo olemassa.

”Energiatehokkuuden parantaminen korjausten yhteydessä on aina kannattavaa. Nykyisillä ratkaisuilla saavutetaan 20 prosentin energiansäästötavoite”, hän sanoo.

Passiivi- ja nollaenergiatasolle pääseminen on korjausrakentamisessa vielä vaativaa ja kallista.

Vanhoihin rakennuksiin tehdään Suomessa seuraavan vuosikymmenen aikana paljon julkisivuremontteja, jotka maksavat yhteensä jopa kymmenen miljardia euroa.

”Siihen lisättynä energiatehokkuuden parantaminen ei tuo kovin suuria kustannuksia”, Jyri Nieminen sanoo.

energiatehokkuus  ekorakentaminen 

Tweet