Ratkaisevat päivät edessä: Varastavatko virkamiehet vallan poliitikoilta?

14.4.2011 15.06

Jukka Vahti

Edessä olevilta hallitusneuvotteluilta vaaditaan aiempaa kovempia ja selkeämpiä päätöksiä siitä, mihin valtiolla on varaa ja mihin ei.

Samalla neuvottelujen halutaan pohjautuvan entistä tiiviimmin virkamiestyönä tehtyihin taustaselvityksiin, jotta poliitikoilla olisi riittävän hyvä käsitys siitä, miten maa makaa. Neuvotteluihin käytetään tällä kertaa myös aiempaa enemmän aikaa.

Nämä ehdotukset sisältyvät valtioneuvoston kanslian johdolla valmisteltuun raporttiin hallitusneuvottelujen aikatauluista ja toimintatavoista. Työryhmä julkisti raporttinsa hallitusneuvottelujen ja -työskentelyn kehittämisestä viime viikolla.

Todennäköisesti hallitusneuvotteluja johtaa vaaleissa suurimman kannatuksen saaneen puolueen puheenjohtaja. Hän voi hyödyntää kanslian suunnitelmaa tai jättää halutessaan sen huomiotta ja laatia omat aikataulunsa.

Kanslian raportin mukaan julkisen talouden kestävyysvajeen kurominen umpeen vaatii uudelta hallitukselta entistä selkeämpiä ”strategisia valintoja”, koska kaikkiin nykyisiin menoihin ei ole enää varaa.

Mutta mitä ehdotettu malli käytännössä tarkoittaa? Viekö talouskeskeinen virkamiesvalta lopunkin elintilan poliittisilta vaihtoehdoilta ja visioilta?

Ei, jos asiaa kysyy raporttia valmistelleelta ohjelmaneuvos Sirpa Kekkoselta valtioneuvoston kansliasta.

”Mielestäni tämä antaa politiikalle lisää tilaa. Tarkoitus ei ole, että tässä kirjoitettaisiin valmiiksi hallitusohjelmaa, vaan että päättäjien tietopohja olisi vakaa, minkä jälkeen olisi enemmän tilaa asioiden arvottamiselle. Mutta toki siinä on syytä olla tarkkana, koska olisi ikävää, jos liikkumavara päinvastoin vähenisi”, Kekkonen sanoo.

Hallitusneuvotteluissa yksittäinen poliitikko tai ovela lobbari voi hyvässä lykyssä vaikuttaa kotimaan politiikkaan päivässä enemmän kuin neuvottelujen jälkeisten neljän vuoden aikana yhteensä.

Siksi neuvottelujen askelmerkeillä on merkitystä – varsinkin kun aiemmilla kerroilla isoja päätöksiä on tehty neuvotteluissa, joita mukana olleet kuvaavat pahimmillaan ”kaoottisiksi”.

Valtaa ja poliittista kielenkäyttöä tutkinut Anu Kantola Helsingin yliopistosta arvioi, että hallitusneuvottelujen vaikeustaso riippuu suurelta osin perussuomalaisten menestyksestä. Mitä korkeamman kannatuksen persut saavat, sitä enemmän puolue voi halutessaan pakkaa sekoittaa.

Kantolan mukaan tässä ei kuitenkaan ole mitään pahaa, koska hallitusneuvottelujen ei ole tarkoituskaan olla läpihuutojuttu. Hän muistuttaa, että hallitusohjelman pohjapapereita on sorvattu jo pitkään eri tahoilla. Neuvotteluissa pitää silti olla tilaa myös aidoille valinnoille.

”Politiikassa ei ole absoluuttisia talouspakkoja, vaan asiat ovat poliittisen valinnan ja neuvottelun kysymyksiä. Ei ole oikein, jos strateginen prosessi tai suunnittelujärjestelmä alkaa kahlita politiikkaa, vaan niiden pitäisi aina olla alisteisia politiikalle ja vastuun pitäisi olla poliitikoilla”, Kantola sanoo.

Valtioneuvoston kanslian suunnitelmissa hallitusneuvotteluille halutaan tästä eteenpäin varata aikaa muutaman päivän sijaan viikon verran. Tällöin tärkeitä päätöksiä ei jouduttaisi tekemään kiireessä hajanaisten tietojen pohjalta, joita tarjoavat usein eri eturyhmien ammattimaiset lobbarit. Esimerkiksi energiayhtiö TVO:n edunvalvoja Matti Kätkä oli peräti kokoomuksen neuvottelijana viime hallitusneuvotteluissa.

Aiempia hallitusneuvotteluja läheltä seurannut kokenut virkamies ei usko, että lisäaika olisi välttämättä oikotie onneen.

”Vaikka aikaa olisi kuinka paljon, sehän lähinnä lisää lobbausmahdollisuuksia. Eivät asiat siitä selkiydy, että ennen ikäviä rahapäätöksiä kolme eri tahoa ehtii pelotella sillä, kuinka huonoja seurauksia päätöksillä on”, virkamies sanoo.

hallitusneuvottelut 

Tweet