Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
Kovempia rangaistuksia.
Raiskauskriisikeskus Tukinaisen juristi Riitta Silver nostaisi minimirangaistuksen kahteen vuoteen.
Raiskaajat ruotuun
19.2.2010 11.43
Väkivaltarikoksista ja raiskauksista Suomessa annetut rangaistukset ovat kiristymässä, kun rikoslakia viilataan tänä keväänä paremmin eurooppalaista lainsäädäntöä vastaavaksi.
Tapaus, jossa 16-vuotiaan tytön raiskannut poliisi selvisi ehdollisella tuomiolla, on nostattanut jälleen kovempien rangaistusten vaatimusten vyöryn. Yhä useampi kokee, etteivät oikeuslaitosten jakamat tuomiot vastaa heidän omaa oikeustajuaan.
”Syynä nyt käytävään rangaistuskeskusteluun on, että me olemme jäljessä muuta Eurooppaa, jossa rangaistukset ovat aivan toisella tasolla”, sanoo rikosoikeuden professori Terttu Utriainen Lapin yliopistosta.
Hänestä Suomen lainsäädäntö kuvastaa epätasa-arvoista käsitystä ihmisistä.
”Suurimmassa osassa maita esimerkiksi tulkitaan, että raiskauksen oleellinen tunnusmerkki on suostumuksen puute. Suomessa taas syyttäjän pitää todistaa väkivallan käyttö.”
Lainsäädännön uudistamisesta vastaava oikeusministeri Tuija Brax (vihr) kiistää lepsuilun.
”Raiskausrangaistukset ovat tällä vuosituhannella jo nousseet ainakin puolella vuodella, ja aikuisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista jaetaan koviakin tuomioita”, hän sanoo.
Pian rangaistukset saattavat edelleen kiristyä, sillä useampaa lainkohtaa viilataan parhaillaan. Ensimmäisenä kovenevat lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomittavat rangaistukset.
”Tutkimuksessa on selvinnyt, että tuomiot ovat epäyhtenäisiä ja niissä on käsittämättömän paljon ehdollisia tuomioita”, Brax sanoo.
Hän myöntää, että myös myös julkisen keskustelun kuohut aiheuttavat painetta lakien muuttamiseen.
”Kyllä yleinen mielipide vaikuttaa tuomioistuimiin, vaikkakin viipeellä”, muotoilee Brax.
Nykyisin 80 prosenttia lapsen hyväksikäytöstä tuomituista saa ehdollisen vankeusrangaistuksen. Toisaalta tapauksetkin vaihtelevat asiattomasta nettivihjailusta sukupuoliyhteyteen pakottamiseen.
Lisäksi suunnitelmissa on, että vastedes lähisuhteissa tapahtunut lieväkin väkivalta tuomittaisiin pahoinpitelynä.
”Taustalla on näkemys, että lähisuhteissa lieväkin väkivalta on vakavaa ja moitittavaa”, lakiesitystä valmisteleva oikeusministeriön erityisasiantuntija Matti Marttunen sanoo.
Käytännössä muutos tarkoittaa, että lähisuhteissa tapahtuneet nykyisin lieviksi arvioidut teot viedään oikeuteen. Uudistusta on viivyttänyt se, että sen toteuttaminen vaatii huomattavia lisäresursseja.
Myös seksuaalirikoslainsäädäntöä ollaan uudistamassa.
”Laki on ollut voimassa 11 vuotta ja nyt on arvioinnin paikka”, lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva oikeusministeriöstä sanoo.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
