Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
Pyöräparkki. Iina Ojansuu asuintalonsa sisäpihalla Helsingin Kalliossa. "Onhan nämä tässä aika kasassa."
5.6.2009 7.49
Helsingin kaupunki on päättänyt rakentaa kokonaan autottomia vuokrataloja Jätkäsaareen ja Kalasatamaan lähivuosina valmistuville asuinalueille.
Näihin taloihin ei siis tarvitse rakentaa autopaikkoja, kuten kuntien rakennusmääräykset yleensä vaativat.
Mutta entä pyöräpaikkoja?
”Asia on käymistilassa”, sanoo asuntolautakunnan puheenjohtaja Vesa Peipinen (vihr).
Hänen mielestään riittävät pyöräparkkitilat pitäisi varmistaa rakennusjärjestyksessä.
Kuntien rakennusjärjestykset määräävät, miten monta autopaikkaa uutta asuntoa kohti pitää rakentaa. Pyöräpaikoista vastaavia määräyksiä ei yleensä ole lainkaan.
Helsingissä rakennuslupavirasto vaatii, että kantakaupungin uusissa asuintaloissa on yksi pyöräpaikka 30 kerrosneliötä kohti. Autopaikkoja pitää olla yksi 125 kerrosneliötä kohti.
Peipisen mukaan pyörien säilytystilat ovat kuitenkin usein hankalasti saavutettavissa ja esimerkiksi osa kellarin harrastevälinevarastoa.
Kangasalalla on toisin. Se on yksi harvoista erityisen pyöräilyohjelman tehneistä kunnista. Kangasalalla asuntoa kohti pitää olla puolitoista autopaikkaa ja kaksi pyöräpaikkaa. Pyöräpaikoista vähintään puolet pitää kattaa, ja rakennusluvista päätettäessä katsotaan myös, millainen suoja on.
”Ulkoiluvälinevarasto on eri asia kuin päivittäin käytettävä pyöräsuoja”, sanoo kaavoitusarkkitehti Markku Laitinen.
Turussa pyöräpaikkoja on pitänyt osoittaa vuodesta 2007 lähtien kaksi asuntoa kohti. Vastaavia määräyksiä on kaupungissa toimistoille, kouluille, harrastuspaikoille ja kahviloille.
Oulussa on hiljattain päätetty, että uusien kortteleiden asemakaavoissa pitää varata riittävä määrä pyöräpaikkoja. Vaasassa pyöräpaikkojen rakennusvelvoite on ehtinyt yhden toimistoalueen kaavaan.
Kuntien hidasta heräämistä selittää, että kansainvälisesti verrattuna pyöräily on Suomessa vähäistä. Suomessa matkoista kuljetaan polkupyörällä keskimäärin 9 prosenttia, kun esimerkiksi Amsterdamissa pyörämatkojen osuus on 38 prosenttia.
”Pyöräilyä ei täällä pidetä vielä varteenotettavana vaihtoehtona liikkumiselle, pikemminkin harrasteluna ja keinona kohottaa kuntoa”, Vesa Peipinen sanoo.
Tweet