Mikael Ahlfors

Putoavatko hanskat tiskiin tänä keväänä?

13.1.2011 14.14

Jukka Vahti

Kevään aikana voidaan kokea useita suomalaisten arkeen vaikuttavia lakkoja, jos kuntien, valtion ja kirkon palveluksessa olevien noin 550 000 ihmisen palkoista ei lähiviikkojen aikana päästä yhteisymmärrykseen.

Tällä viikolla alkaneita julkisten alojen palkkaneuvotteluita hiertävät ainakin talouskriisin jälkimainingit, julkisten palveluiden tehostamistavoitteet ja julkisen talouden kestävyysvaje.

Suomalainen työsopimusjärjestelmä joutuu lähikuukausina kovaan testiin.

Kuntien ja valtion työntekijöitä edustavan Julkisalan neuvottelujärjestön JUKO:n neuvottelujohtaja Risto Kangas suhtautuu palkkaneuvotteluihin varovaisen toiveikkaasti.

”Ei ole mitään syytä heittää kirvestä kaivoon. Neuvottelut eivät milloinkaan ole olleet etukäteen ajatellen helppoja. Molempien osapuolten näkemykset täytyy kuitenkin pystyä sovittamaan vallitseviin olosuhteisiin”, Kangas sanoo.

Paineita neuvotteluille luovat ainakin paljon huomiota saaneet valtiovarainministeriön laskelmat julkisen talouden kestävyysvajeesta, joka on arvioitu enimmillään peräti 10,5 miljardin euron kokoiseksi.

Noin puolet vajeesta on kunnissa.

Palkankorotukset ovat näillä näkymin tulevissa neuvotteluissa tiukassa. Esimerkiksi opettajien ammattijärjestö OAJ aloitti tiistaina valtakunnalliset järjestökierrokset, joilla valmistaudutaan työtaistelutoimiin, jos neuvotteluissa ei päästä tulokseen.

OAJ on määritellyt neuvottelutavoitteekseen palkankorotuksen, joka takaa jäsenten ostovoiman. Tarkkoja korotusprosenttitavoitteita ei kuitenkaan ole lyöty lukkoon. Valtiovarainministeriön tuorein arvio alkaneen vuoden inflaatiosta on 2,4 prosenttia.

”Keskeistä on, että kuntien henkilöstön suhteellinen palkkataso säilytetään. Kuntien kilpailukykyä palkkauksessa pitää edelleen parantaa, koska se on aiemmin jäänyt jälkeen yksityiseen puoleen verrattuna”, OAJ:n neuvottelupäällikkö Juha Jäske sanoo.

OAJ:hin kuuluu lastentarhanopettajia, peruskoulun ja lukion opettajia, ammatillisten oppilaitosten opettajia, koulujen ja oppilaitosten johtajia ja rehtoreita sekä yliopistojen lehtoreita. Järjestöllä on lähes 120 000 jäsentä.

Työntekijäpuoli on pelännyt työnantajien vaativan jopa palkanalennuksia, eikä syyttä. Esimerkiksi työnantajia edustavan Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen entinen puheenjohtaja Sakari Tamminen totesi joulukuussa Kauppalehdessä, ettei kunnilla ole varaa palkankorotuksiin. Nollaratkaisu ei OAJ:n Jäsken mukaan olisi kuitenkaan kenenkään etu.

”Vaikka taloudellinen tilanne olisi mikä, yhteiskunnalla ja kansalaisilla ei ole varaa siihen, että kuntien työntekijöistä tulee paarialuokka, ja että kunta-alalle ohjautuisivat ne, jotka eivät muualle pääse”, Jäske sanoo.

Julkisen sektorin rooli on murroksessa talouskriisin jäljiltä ympäri maailmaa. Esimerkiksi budjettejaan trimmaavat Britannia, Irlanti, Espanja ja Kreikka ovat jo päättäneet säästökuureista, jotka leikkaavat julkisten alojen työntekijöiden palkkoja ja etuisuuksia.

Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen ei usko, että kansainvälinen tilanne heijastuu suoraan Suomessa käytäviin neuvotteluihin.

”Ainakin itse tarkastelen asiaa lähinnä kuntien näkökulmasta, eli että miten voimme työmarkkinatoiminnan keinoilla tukea hyvinvointipalvelujen tuottamista tehokkaasti ja laadukkaasti”, Jalonen sanoo.

Kuntatyönantajat hakevat tehokkuutta muun muassa paikallisella sopimisella ja työn tuloksiin sidottavilla virka- ja työehtosopimuksilla. Työntekijäpuolen tavoitteena palkkaneuvotteluissa ovat kaikille jakautuvat yleiskorotukset.

työelämä  talous 

Tweet