Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Iiro Törmä

Journalismia? Kokoomuksen vaalikampanjointia Helsingin keskustassa. Iiro Törmä

Journalismia? Kokoomuksen vaalikampanjointia Helsingin keskustassa.

Puolueiden lehtirahat valuvat mainontaan

5.6.2009 8.06

Jukka Vahti

Puolueiden lehdistötuki valuu vaalikampanjointiin ja markkinointiin. Ainakin kokoomus, Sdp ja vasemmistoliitto ovat jemmanneet osan entisestä parlamentaarisesta lehdistötuesta joko omistamiinsa yhtiöihin tai omaan käyttöönsä.

Puolueet saivat entistä lehdistötukea tänä vuonna yhteensä lähes 18 miljoonaa euroa. Lehdistötuki liitettiin viime vuonna puoluetukeen ja sen nimikkeeksi muutettiin puolueiden ”tiedotustoiminnan ja viestinnän tukeminen”.

Aiemmin tuki maksettiin puolueiden voimasuhteiden mukaan suoraan lehdille. Tästä jouduttiin kuitenkin luopumaan, koska tuki todettiin EU:n lainsäädännön vastaiseksi.

Lehdistötuen liittämisen puoluetukeen ei pitänyt tarkoittaa lehdistötuen lakkauttamista, mutta käytännössä näin on tapahtunut.

Kokoomuksen hallintopäällikkö Jarmo Pekkala vakuuttaa, että näyttävä Toivotalkoot-kampanja on rahoitettu puoluetuesta, ei viestintärahoista.

”Siinähän ei olisi sinänsä mitään väärää, vaikka näitä viestintärahojakin käytettäisiin vaalikampanjoihin. Mutta silloin niistä pitää tietysti kertoa tilinpäätöksessä, jossa kerrotaan, miten vaalikampanjan tulot ja menot ovat rakentuneet”, Pekkala sanoo.

Kokoomus saa tänä vuonna puoluetukea 9 miljoonaa euroa, josta puolet eli 4,5 miljoonaa on korvamerkitty viestintään ja tiedottamiseen. Tästä 1,7 miljoonaa euroa on ohjattu Nykypäivä-lehdelle, noin miljoona Verkkouutiset-sivustolle ja osa kokoomuksen omistamalle Suomen Kansallismedia -yhtiölle.

Pekkala määrittelee Suomen Kansallismedian ”mediatoimistoksi”, joka muun muassa kustantaa kokoomuksen piirijärjestöjen ja yhdistysten lehtiä sekä järjestää varainkeruuseminaareja.

”Osan rahoista jätämme jakamatta. Ne puolue käyttää itse tiedotustoimintaan. Varsinaiseen vaalikampanjaan ei käytetä viestintärahoja vaan puoluetukea. Mutta rajanveto viestinnän ja vaaliviestinnän välillä on tietysti hankalaa”, Pekkala myöntää.

Myös vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka sanoo, ettei puolue ole käyttänyt lehdistötukea eurovaalikampanjointiin. Hän ei ota kantaa siihen, kuinka puolue jatkossa käyttää lehdistötukea.

”Tulevaisuudesta meillä on puoluehallituksen päätös siitä, että katsomme viestintää kokonaisuutena. Silloin myös viestintärahoja totta kai katsotaan erikseen. Lehtien tuki meillä päätetään vuosittain”, Puhakka toteaa.

Vihreiden puoluesihteerin Panu Laturin mukaan puoluesihteerien kesken henki oli alun perin se, että viestintärahoja käytetään journalististen tuotteiden tekemiseen kuten ennenkin. Vihreät ovat päättäneet antaa lehdistötuen rahat Vihreälle Langalle ainakin tämän vaalikauden ajan.

”Laki ei voi pakottaa puolueita käyttämään rahoja tiettyyn tarkoitukseen. Kyse on lähinnä siitä, noudatetaanko alkuperäistä henkeä. Riippu puolueiden moraalista, mitä ne tekevät. Näyttää siltä, että suhteessa yhä isompi osa rahoista menee puolueiden viestintään ja tiedottamiseen”, Laturi sanoo.

Entisen lehdistötuen käyttö nousee syksyllä esille Lauri Tarastin johtamassa työryhmässä, jossa pohditaan puolueiden rahankäytön ja hankinnan läpinäkyvyyttä.

Lehdistötuki on kanavoitu paperi- ja verkkolehtiä julkaiseville erilaisille osakeyhtiöille, joiden kirjanpito ei ole samalla tavalla julkista kuin puolueiden varainkäyttö.

Jos puolueet vastedes haluavat erillistä tukea esimerkiksi eduskunta- tai presidentinvaaleihin, pitää aikaisempiin vaaleihin käytettyjen todellisten rahamäärien olla asiasta päätettäessä selvillä. Tämä ei toteudu, jos entistä lehdistötukea ohjataan erilaisten osakeyhtiöiden tai yhdistysten kautta sekä kampanjointiin, tiedottamiseen että puoluelehdistölle.

Tilannetta mutkistaa myös se, että vaalien välillä jatkuva kampanjointi on hämärtänyt rajaa vaalikampanjoinnin ja muun puoluetoiminnan välillä.

Näin se temppu tehtiin

  • Vuonna 2007 tehdyssä hallitusohjelmassa entinen harkinnanvarainen tuki lopetettiin. Lehdistötukea päätettiin ryhtyä maksamaan puolueille niiden kansanedustajamäärän mukaan. Lehdistötuki kasvoi 14,3 miljoonasta eurosta 18 miljoonaan.
  • Syksyllä 2007 EU totesi suomalaisen lehdistötukijärjestelmän unionin kilpailulainsäädännön vastaiseksi.
  • Tämän seurauksena 2008 alussa lehdistötuki yhdistettiin puoluetukeen. Hallituspuolueiden puoluesihteerit pitivät tammikuussa 2008 kokouksen, jossa he päättivät, että entistä lehdistötukea käytettäisiin vastakin puolueiden paperi- ja verkkolehtien tukemiseen.
  • Tänä vuonna puolueet saavat rahaa tiedotustoimintaan ja viestintään yhteensä 18 miljoonaa euroa. Vain pieni osa lehdistötuen noin neljän miljoonan euron lisäsiivusta on ohjattu poliittiseen journalismiin.
  • Vihreä liitto on sitoutunut antamaan lehdistötukirahat Vihreän Langan paperi- ja verkkolehdelle tämän hallituskauden ajan.




Viite