Mikael Ahlfors

Professori: Stuk ja GTK ovat ydinvoimayhtiöiden talutusnuorassa

4.3.2010 15.45

Noora Jussila

Päätökset lisäydinvoiman rakentamisesta saatetaan viimeisimpien tietojen mukaan tehdä hallituksessa jo pääsiäisen jälkeen. Toistaiseksi julkisuudessa on puhuttu lähinnä ydinvoimalupien määrästä, vaikka kysymys ydinjätteen loppusijoituksesta voi myös olla merkittävä ongelma.

Ydinvoimapelissä vahvoilla olevan Fennovoiman jätteiden loppusijoitus on vielä täysin auki.

Myös asiantuntijat ovat erimielisiä loppusijoituksen turvallisuudesta.

Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n entinen tutkimusjohtaja, geologian professori Matti Saarnisto sanoo, että alan tutkimuslaitokset pelaavat ydinvoimayhtiöiden ja kansainvälisten kaivosyhtiöiden pussiin, eivätkä huomioi lausunnoissaan kaikkia ydinjätteen loppusijoituspäätöksiin vaikuttavia tutkimustuloksia.

Saarniston mielestä GTK:ta ja Säteilyturvakeskus Stukia vaivaa panttivankisyndrooma. Saarniston mukaan laitokset ovat tehneet liian pitkään läheistä yhteistyötä ydinjätteen loppusijoituksesta vastaavan Posivan kanssa.

”Tutkimuslaitokset eivät ole enää kriittisiä, kuten pitäisi. Kun sama porukka on ollut 30 vuotta tekemisissä keskenään, heille on tullut yhteinen päämäärä ja virkamiestenkin pitää puolustaa ydinjätteen loppusijoitusta”, Saarnisto sanoo.

Tätä mieltä Saarnisto on ollut vuodesta 2008, jolloin Stuk pyysi häneltä arvion Posivan väliaikaraportista. Saarniston mukaan suurin uhka Posivan Olkiluotoon rakentamalle ydinjätehaudalle on seuraavan jääkauden aikana tuleva ikirouta. Jäätyminen aiheuttaa painetta ydinjätteen säilömiseen suunnitelluissa kuparikapseleissa. Vaarana on, että kapselit rikkoutuvat ja ydinjäte purkautuu pohjavesiin.

Saarniston arviosta innostuivat lähinnä ympäristöjärjestöt – Stukissa arvio kaikui hänen mukaansa liki kuuroille korville, ainakaan Stuk ei ollut julkisuudessa huolestunut arviosta.

Tutkimusjohtaja Pekka Nurmen mukaan GTK ei ole riippuvainen Posivasta, vaan toimii puolueettomasti.

GTK on mukana Posivan tutkimushankkeissa ja tekemässä kartoitusta Olkiluodon alueella. Yhteistyö tuo GTK:n kassaan satojatuhansia euroja vuodessa.

”Eikö ole hyvä, että käytämme sitä asiantuntemusta, jota olemme vuosikymmeniä keränneet tekemällä ydinjätteisiin liittyvää tutkimusta?” Nurmi ihmettelee.

Saarnisto on kritiikkinsä kanssa Suomessa melko yksin. Hänen mukaansa tämä johtuu siitä, että monet tutkijat ja geologit pelkäävät asemansa puolesta. Ydinvoimapelissä liikkuvat isot rahat, ja liian monet työpaikat riippuvat tutkimustuloksista.

”Se on tullut vuosien varrella monesti esiin. Selkääntaputtelijoita on paljon, mutta ei esiintulijoita.”

Ikiroudan lisäksi Saarnisto on väittänyt, että Olkiluodon kallio on rikkonaisempaa kuin Posiva on julkisuudessa esittänyt. Vihreän Langan haastattelemat asiantuntijat GTK:sta ja Stukista eivät tue väitteitä.

”En ota kantaa siihen, onko se hyvää vai ei, mutta se on aika normaalia suomalaista kallioperää. Mitään erikoisia poikkeuksia ei ole minun ymmärtääkseni tullut julki”, sanoo tutkimusprofessori Ilmo Kukkonen GTK:sta.

Ydinjätepeliä kuumentaa myös EU:ssa valmisteltavat lait ydinjätteiden loppusijoituksesta. Tekniikka&Talous -lehti uutisoi alkuviikosta, että tuore energiakomissaari Günther Oettinger puhuu ”parhaiden geologisten sijoituspaikkojen löytämisestä kustannuksista riippumatta”.

Suomen lainsäädäntö kieltää ydinjätteen tuonnin. Saarniston mukaan pelko siitä, että Suomeen haudattaisiin myös ulkomaista ydinjätettä, on kuitenkin todellinen.

”Nykyisessä poliittisessa ilmastossa lainmuutos sujuisi helposti.”

Tweet