Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
kulinaristi. Myyjä Maria Nilssonin oma luomutila toimittaa Anton & Antoniin muun muassa fenkolit ja tillit. Kassalla Olli Jovero.
Porvoolainen lähiruokakauppa Anton & Anton laajentaa
30.4.2009 8.40
Porvoonjoen varressa funkkistalossa sijaitsevan ruokakaupan ovi käy maanantaiaamupäivänä tasaiseen tahtiin. Porvoolainen Olli Jovero nappaa tuoretiskiltä mukaan marinoituja silakkafileitä ja luomunakkipaketin.
Porvoolaisen Anton & Antonin perusfilosofia on tarjota asiakkaille jotain supermarkettien bulkkikamasta poikkeavaa. Tehotuotettujen broilerisuikaleiden sijaan myynnissä on rauhassa kasvaneita kokonaisia kukonpoikia ja sipoolaisia luomunakkeja.
Konsepti näyttää toimivan. Syksyllä kauppa aikoo laajentaa toimintaansa ensin Helsinkiin ja myöhemmin myös Turkuun, Tampereelle sekä liikenneasemille muualle Etelä-Suomeen.
“Tilausta on. Halukkaita kauppiaita on jo ilmoittaunut Oulua myöten, nyt täytyy vain löytää sopivat liiketilat”, yrittäjä Niina Hietalahti sanoo.
Hietalahti päätyi perustamaan oman ruokakaupan, koska ei löytänyt keittiöönsä riittävän puhtaita ja laadukkaita raaka-aineita markettien hyllyiltä.
“Tuntui hullulta, että lähellä kasvatetaan lihaa ja tomaattia, jotka eivät päädy alueen kuluttajille. Tai että kuluttajan pitää itse lähteä kiertämään tiloille ja ostaa 30 kiloa lihaa pakkaseen kerralla”, hän puuskahtaa.
Kuuden perheen yhdessä omistama Anton & Anton muuttui ideasta todeksi muutamassa kuukaudessa ja avasi ovensa viime syyskuussa.
Modernissa kivijalkakaupassa lihat, kalat, juustot ja leivät ovat lähellä ja eettisesti tuotettuja, pakkaamattomia ja tuoreita. Tuoretuotteiden lisäksi valikoimaan kuuluu muun muassa kahvia, teetä, erikoisöljyjä, oluita ja pastoja, joista suurin osa on luomua.
Tarjonta rakentuu sesonkien ehdoilla. Hedelmä- ja vihannespöydässä on vielä tilaa kesän sadolle.
Yhteisöllisyys ja henkilökohtainen palvelu ovat Hietalahden mukaan keskeinen osa kaupan toimintakulttuuria.
“Kun tunnemme asiakkaamme hyvin, voimme saada suoraa palautetta tuotteistamme ja viedä viestiä eteenpäin tuottajillekin.”
Hietalahdelle kauppa on myös yhden naisen protesti suurten lihatalojen monopolia vastaan: ne sanelevat liikaa, mitä suomalaiset syövät.
”Kun yhä useampi kiinnostuu ruuan alkuperästä, lihatalojenkin on reagoitava.”
Luomunakkipaketin hakenut Olli Jovero huikkaa lähtiessään kiitokset edellisen ostoskerran ruokavinkistä.
“Kun possunposkia paistoi kymmenen tuntia pienellä lämmöllä, oli melkein kuin riistaa olisi syönyt”, Jovero kehuu.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
