Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
Poliisin pomo. Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mielestä hyvinvointivaltio on tehokkain ehkäisykeino rikollisuudelle.
Poliisi vastustaa koulujen ja terveyspalvelujen lakkauttamisia
12.5.2010 15.43
Tanskan rajut jengisodat ja järjestäytyneen rikollisuuden nousu saattavat olla pian todellisuutta Suomessakin, jos syrjäytymiseen ei tartuta tehokkaasti ja pian.
Hallituksen ja viranomaisten tekemien arvioiden mukaan syrjäytyminen on jo useamman vuoden ollut Suomen turvallisuuden merkittävin uhka.
”Uhkakuvana on, että radikalisoitumista ja jengiytymistä tapahtuu lisää. Väkivallan lisääntyminen viranomaisia kohtaan näkyy jo kaikissa Pohjoismaissa ja esimerkiksi Saksassa, missä ammuttiinkin yksi poliisi maaliskuussa”, poliisiylijohtaja Mikko Paatero sanoo.
Toistaiseksi moottoripyöräporukoiden ja etnisten väestöryhmien jengiytyminen on pysynyt Suomessa aisoissa, mutta Paateroa huolestuttaa etenkin toisen polven syrjäytyminen, joka on yleistynyt Suomessa merkittävästi viime vuosina.
”Silloin kokemukset yhteiskunnasta ovat jo valmiiksi negatiivisia ja lipsuminen rikollisille poluille on helppoa.”
Suomessa toisen polven syrjäytyneisiin kuuluu yhtälailla kantasuomalaisia ja etnistä alkuperää olevia.
”Poliisi on suuri hyvinvointivaltion ystävä”, Paatero sanoo.
Monien mielessä poliisi instituutiona yhdistyy lähinnä yhteiskunnan koviin arvoihin, mutta tumman työpöytänsä takana univormussaan istuva poliisiylijohtaja puhuu lämpimästi etenkin opettajien ja sosiaaliviranomaisten tärkeydestä.
”Poliisi tulee tapahtumiin mukaan liian myöhään. Varhainen puuttuminen on kaiken a ja o.”
Poliisi näkee työssään poliittisten päätösten seuraukset ja hyvinvointivaltion murenemisen kenties konkreettisemmin kuin kukaan muu.
”Jos esimerkiksi Kreikan talouskriisin kanssa oikein huonosti käy, heijastuu se poliisiinkin entistä tiukempana budjettina. Yhteiskunnan ylläpitomekanismit alkavat horjua. Ei tässä ihan vielä kuilun reunalla olla, mutta vaarallisella tiellä”, Paatero arvioi.
Poliisin näkökulmasta huonointa mahdollista politiikkaa on rahoituksen leikkaaminen esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluista sekä kouluilta.
”Erittäin huono vaihtoehto on, jos esimerkiksi koulujen opetusryhmät kasvavat kovin suuriksi, jolloin seurantaa ei pystytä ylläpitämään. Samoin, jos sosiaaliviranomaiset eivät pysty käymään kodeissa ja puuttumaan asioihin, se heijastuu varmasti rikolliselle puolelle.”
Hyvin konkreettisesti poliisin työhön vaikuttava asia on alkoholi ja sen verotus.
”Poliittisilla päätöksillä ja hinnankorotuksilla on suora vaikutus: jos alkoholinkulutusta pystytään vähentämään, se vähentää myös rikoksia”, Paatero sanoo.
Paateron puhuessa puolueiden vaaliohjelmat alkavat näyttää hailakoilta.
Hän korostaa, että paljon on vielä tehtävissä, jotta Suomi ei ajaudu samanlaisiin jengiyhteenottoihin kuin Ruotsissa ja Tanskassa on nähty.
”Minä olen optimisti, vaikka poliisi olenkin.”
Yksi tärkeimmistä tehtävistä on maahanmuuttajien kotouttaminen. Poliisi kertoi tällä viikolla perustavansa etnisten asioiden keskustelufoorumin, jolla pyritään paikkaamaan etnisten asioiden osaamisen puutteita virkakunnassa.
Foorumi käynnistyy kesälomien jälkeen, mutta poliisi on lähettänyt jo tällä viikolla etnisille ryhmille pyynnöt ehdottaa jäseniä yhteistyöhön.
Poliisin toiveena on saada riveihinsä myös etnisten ryhmien edustajia, mutta toistaiseksi sopivia hakijoita ei ole löytynyt.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö poliisiylijohtaja olisi valmis kiristämään maahanmuuttopolitiikkaa.
”Pitäisin loogisena, että kaikissa pohjoismaissa olisi suunnilleen samanlainen ulkomaalaispolitiikka. Nyt näyttää siltä, että Suomessa ollaan tässä vähän löysempiä, jolloin tänne saattaa tulla imua. Nythän poliitikot pohtivat näitä asioita.”
rikollisuus turvallisuus syrjäytyminen
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
