Iiro Törmä (kuvaa on muokattu)

Pitäisikö kodin laitteet sulkea, kun sähkön kysyntä on suurimmillaan?

13.6.2013 7.34

Lasse Leipola

Mitä teit viime viikon perjantaina aamukahdeksan ja iltapäiväkahden välisenä aikana? Jos käytit silloin kotonasi sähköä, voit onnitella itseäsi. Teit hyvät kaupat: sait kallista sähköä halvalla.

Todennäköisesti et käytä markkinahintaista sähköä vaan maksat siitä kiinteää hintaa. Voit siis kuluttaa huoletta silloinkin, kun kysyntä on kovimmillaan ja sähkön hinta sähköpörssissä korkeimmillaan.

Jousto sekä tuotannossa että kulutuksessa on toimivien sähkömarkkinoiden edellytys. Teollisuudessa siirretään jo sähkön käyttöä kalleimmista hetkistä edullisempiin. Vastaavasti tuotanto joustaa siten, että vain kysyntähuippujen aikana aletaan tuottaa sähköä kalleimmilla ja saastuttavimmilla energiamuodoilla. Hinta- ja kysyntäpiikkien tasaaminen voisi vähentää esimerkiksi kivihiilen käyttöä.

Ajatus siitä, että kuluttajien pitäisi maksaa sähköstään todellisen hinnan mukaan, nousee aina välillä esiin. Viimeksi kuluttajakysynnän hintaohjauksen lisäämistä väläytti EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies energia- ja ilmastotiekartan valmisteluseminaarissa.

Suuret sähkönkäyttäjät joustavat jo, mutta kotitaloudet eivät tee juuri mitään kulutushuippujen tasaamiseksi.
Yösähkökin on kilowattitunnilta yleensä vain reilun sentin halvempaa, kun markkinoilla hinnanvaihtelut ovat jopa neljän sentin luokkaa.

Kuluttajat voivat jo nyt valita niin sanotun spot-hinnoittelun, jolloin jokainen tunti laskutetaan markkinahinnan mukaan. Sen lisäksi sähköyhtiö perii marginaalin ja joskus myös kuukausimaksun. Tällaisia sopimuksia on kuitenkin käytössä vasta harvalla.

”Harva on tällaisesta kuullutkaan, mutta siitä ollaan hyvin kiinnostuneita energianeuvonnassa. Monelle jo oman kulutuksen seuraaminen verkkopalvelun kautta on uusi juttu”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton energia-asiantuntija Risto Saarikivi.

Järjestön pitämässä Negawattineuvonnassa on huomattu, ettei yö- ja päiväsähkön vähäinen hintaero kannusta säästämään kulutuksesta.

Saarikiven mukaan kuluttajat olisi hyvä ottaa mukaan sähkön kysyntähuippujen tasaamiseen.

”On harmillista, että muutama vuosi sitten, kun kotien sähkömittareita ryhdyttiin uudistamaan, niihin ei otettu mukaan värikoodijärjestelmää. Siitä näkisi, milloin kulutus on korkealla”, Saarikivi sanoo.

Jotta kulutusta ohjaava vaikutus olisi tehokas, pitäisi korkean kulutuksen näkyä myös hinnassa. Hintajouston yleistymiselle ei ole lainsäädännöllisiä esteitä. Tekniset esteet väistyvät tämän vuoden aikana, kun etäluettavia mittareita asennetaan viimeisiinkin käyttöpaikkoihin. Maaliskuussa mittarit oli asennettu noin 80 prosenttiin käyttökohteista, mutta vuoden loppuun mennessä pitäisi päästä noin 97 prosenttiin.

”Emme tällä hetkellä näe tarvetta lainsäädännön muuttamiselle kysyntäjouston edistämiseksi. Kyse on enemmänkin asiakkaiden tietoisuuden parantamisesta. Tämän suhteen tarvitaan toimia kattavasti eri toimijoilta. Lisäksi kehitystä tarvitaan palveluiden tuotteistamisessa”, sanoo sähkökaupan asiantuntija Riina Heinimäki Energiateollisuudesta.

VTT:n 2000-luvun alussa tekemän selvityksen mukaan sähköverkossa on hyödyntämätöntä kysyntäjoustoa eniten juuri pienkohteissa – erityisesti sähkölämmitetyissä kotitalouksissa. Pilottihankkeen perusteella kuluttajat eivät kuitenkaan yleensä ehtineet reagoida hintapiikkeihin. Ohjauksen pitäisi siksi olla automatisoitua.
Kuluttaja voisi suojautua heitteleviltä markkinahinnoilta esimerkiksi tekemällä pankin kanssa talletus- ja lainasopimuksen sähkölaskujen maksamiseen.

Valitettavasti uudessa sähkömarkkinalaissa mennään suuntaan, joka ei kannusta oman kulutuksen tarkkailuun. Lakiehdotuksessa vaaditaan tarjoamaan asiakkaille heidän niin halutessaan tasaerälaskutusta, jossa kalleimpien talvikuukausien laskuja tasataan muun vuoden laskuihin. Tällöin oman kulutuksen vaihtelun vaikutus laskuun häviää näkyvistä.

energiankulutus  sähkö 

Tweet