Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Iiro Törmä
Fyssaa vai teknoo? Peruskoulun opintosuunnitelmaan on ehdotettu muun muassa teknologiakasvatusta.
Peruskoulun lukujärjestykset pannaan uusiksi
19.11.2009 15.46
Peruskoulun opetussuunnitelma menee uusiksi. Koululaisten lukujärjestyksiin on todennäköisesti tulossa lisää taito- ja taideaineita, kieliä ja liikuntaa. Edellisen kerran opetussuunnitelma uudistettiin vuonna 2004.
Opetusministeriö asetti keväällä työryhmän valmistelemaan ehdotuksia perusopetuksen valtakunnallisiksi tavoitteiksi ja tuntijaoksi. Ryhmä tekee esityksen ministeriölle toukokuun 2010 alussa, ja sen perusteella muotoillaan uusi perusopetuksen opetussuunnitelma.
Tähän mennessä työryhmä on kuullut kasvatusalan asiantuntijoita, mutta mitään linjauksia ei ole tehty.
”Mielipiteitä on kyllä esitetty suuntaan jos toiseen. Ruotsin opetus tulee olemaan kuuma peruna. Uskonnon opetuksen tunnustuksellisuus puhuttaa myös”, työryhmässä vihreitä edustava rehtori Risto Rönnberg sanoo.
Vihreiden virallisesta linjasta poiketen Rönnberg on valmis poistamaan pakkoruotsin.
”Kieliä pitää lukea, mutta pakkoruotsin poistuminen muuttaisi suhtautumista ruotsin kieleen nykyistä paremmaksi.”
Työryhmän kokoomuslainen jäsen, kansanedustaja Raija Vahasalo ei usko pakkoruotsin poistuvan.
”Niin kauan, kun Suomessa on virkoihin pätevyysvaatimuksena ruotsin taito, pakkoruotsia ei ole varaa poistaa. Siinä tehtäisiin karhunpalvelus nuorille. Korkeisiin virkoihin pääsisivät vain suomenruotsalaiset”, Vahasalo sanoo.
Työryhmä on saanut paljon vaatimuksia uusista oppiaineista. Opetussuunnitelmaan pitäisi änkeä jopa 30 uutta ainetta, muun muassa teknologia- ja draamakasvatusta.
”Mietimme, kuinka rohkeita ja radikaaleja uskallamme olla. Voi tosin olla, että uusia aineita ei tule yhtään. Oppiainejärjestely on jo nyt niin pirstaleinen, että se ei tue perusopetuksen yhtenäisyyttä”, Vahasalo sanoo.
Työryhmää sitovat hallitusohjelman kirjaukset taito- ja taideaineiden sekä kielten opetuksen vahvistamisesta.
”Jos halutaan pysyä nykyisissä tuntimäärissä, joistain aineista on otettava pois”, Rönnberg toteaa.
Työryhmä saattaakin ehdottaa tuntimäärien kasvattamista. Suomessa on nyt OECD-maiden lyhyimmät koulupäivät.
Rönnbergin ja Vahasalon mielestä oppitunteja pitää saada lisää taito- ja taideaineisiin ja erityisesti alaluokille.
”Kouluviihtyvyys ei tarkoita leipää ja sirkushuveja. Lapsi viihtyy koulussa silloin, kun hän kokee onnistumisen tunteita ja oppii. Jos lapsi ei saa onnistumisen tunteita matematiikasta tai äidinkielestä, täytyy olla jotain muuta, mistä niitä saa”, Vahasalo sanoo.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
