Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Klikkaa kaavio suuremmaksi.
Pelkät nimet eivät riitä – tässä kansalaisaloitteen todellinen tulikoe
3.10.2013 13.25
Kansalaisaloite kuolee helposti valiokuntaan, sillä aloite ei etene ennen kuin valiokunta tekee siitä mietinnön. Mietinnössä valiokunta tekee esityksen aloitteen hylkäämisestä tai hyväksymisestä.
Valiokunta kuulee ainakin aloitteen tekijää ja yleensä asiaa koskevan ministeriön edustajaa ja muita asiantuntijoita. Valiokunta voi myös ehdottaa aloitteeseen muutoksia ja muokata sitä. Mietintö menee aina täysistunnon käsittelyyn.
Koska kansalaisaloitetta voidaan muokata vain valiokunnassa, oikeusministeriö suosittelee tekemään monimutkaisissa asioissa lakialoitteen sijaan ehdotuksen lainvalmistelun aloittamiseksi.
Hallituksen esitykseen verrattuna kansalaisaloite on väistämättä raakile, kun se putoaa eduskunnan syliin. Ennemmin sitä kannattaakin verrata yksittäisen kansanedustajan lakialoitteeseen.
Turun yliopistossa selviteltiin toissa vuonna, että vuosina 1970–2010 hyväksyttiin yli 8 000:sta lakialoitteesta 1,6 prosenttia.
Yli sadan kansanedustajan allekirjoittamista aloitteista on hyväksytty 7,2 prosenttia.
Suurinta osaa kansanedustaja-aloitteista valiokunta ei käsittele, jolloin ne raukeavat vaalikauden lopuksi.
Yli sadan kansanedustajan aloitteessa ja kansalaisaloitteessa valiokunnan on kuitenkin päätettävä vähintään, aikooko se laatia aiheesta mietinnön.
Onko kansalaisaloite sitten turha, jos se tyrmätään eduskunnassa?
Vihreän Langan tekemän haastattelukierroksen perusteella ei. Niin ainakin aloitteiden tekijät itse ajattelevat.
Kansalaisaloitteiden tekijöillä on etujärjestöjä vähemmän rahaa ja taitoa lakialoitteiden laatimiseen ja aloitteiden edistämiseen.
Osalle tämänhetkisistä kansalaisaloitteista läpimeno eduskunnassa on ollut lähinnä muodollinen tavoite. Tärkeämpiä ovat kokemukset ja keskustelu.
Kaikkien aloitteiden ei myöskään oleteta menevän läpi sellaisinaan. Avoimen ministeriön Joonas Pekkanen toivoo, että Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloite käydään valiokuntakäsittelyssä läpi ja sen jälkeen katsotaan, mille osille on kannatusta ja mille ei.
”Ei ole kohtuullista, että koko aloite kaadetaan, jos siellä on yksi kohta, jolle ei ole kannatusta eduskunnassa”, Pekkanen sanoo.
Eduskunnan hylkäämän turkistarhakieltoaloitteen takana olleen Animalian puheenjohtaja Salla Tuomivaara puolestaan sanoo, että aloitteen käsittelyä edeltänyt kansanedustajien lobbaaminen ja aloitteen käsittely eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa antoivat lisäeväitä.
”Mietinnössä on paljon lausumia siitä, miten eläinten olosuhteita turkistarhoilla pitää parantaa. Viemme niitä uuteen turkiseläinten kohtelua koskevaan asetukseen”, Tuomivaara sanoo.
Entinen oikeusministeri, kansanedustaja Tuija Brax (vihr) sanoo, että aloitteen rooli on olla silta kansalaisten ja edustuksellisen demokratian välillä vaalien välillä.
”Se on myös keino pakottaa neljä vuotta kansalaisia edustavien ihmisten mielipiteet aitoon testiin”, Brax sanoo.
Brax esitteli viime vaalikaudella perustuslain uudistuksen, johon myös kansalaisaloite sisältyi.
Hänen mukaansa kansalaisaloitteiden aiheet, niiden vastaanotto ja ensikokemukset käsittelystä eduskunnassa ovat pääpiirteittäin vastanneet niitä ajatuksia, jotka hänellä oli, kun perustuslakiuudistusta sorvattiin.
”Ei tullut sittenkään ensimmäiseksi eläkeasioita ja taitettua indeksiä. Etukäteen kritisoitiin sitä, että aloitteiksi tulee tällaisia populistisia ikiliikkujia”, Brax sanoo.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
