Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia

Pelasiko Häkämies pörssissä Suomen turvallisuudella?

30.10.2008 14.01

Jussi Karmala

Valtion omistajapolitiikka on sekaisin. Omistajaohjauksesta vastaava puolustusministeri Jyri Häkämies (kok) on ilmeisesti pelannut pörssissä suomalaisten turvallisuudella.

Suomen yhteiskunnan kriittiset toiminnot perustuvat osittain teleyhtiö Elisan verkkoon. Viime huhtikuussa Häkämies myi kaikki valtion omistamat Elisan osakkeet kotimaiselle ostajalle.

Lokakuun puolivälissä Häkämies kuitenkin osti osakkeet takaisin salamyhkäisellä järjestelyllä, sillä Elisa oli joutua ulkomaalaisten omistajien käsiin talouskriisin takia.

Kauppa tehtiin eläkeyhtiö Varman kautta, suomalaisten eläkesäästöillä. Taloustieteilijöiden kahvipöydissä pyöriteltiin päitä.

”Elisan ostoa ei voi perustella millään syillä, jotka perustuvat markkinoiden toimivuuteen. Ellei sitten ole strategisia tekijöitä, kuten Elisan ylläpitämiä valtion tietojärjestelmiä, joista ei tiedetä”, Helsingin kauppakorkeakoulun professori Matti Pohjola sanoo.

”Toiminta ei ollut kovin läpinäkyvää.”

Omistajapolitiikan kriisi tiivistyy tietoliikenneasioihin. 1990-luvun laman jälkeen valtio on pyrkinyt johdonmukaisesti eroon omistuksistaan pörssiyhtiöissä. It-huumassa valtio myi oman teleyhtiönsä Soneran yksityisille omistajille.

Tämän jälkeen valtiolle strategisesti keskeinen tietoliikenneala oli pörssiyhtiöiden hallussa.

”Soneraa ei olisi pitänyt koskaan myydä. Kriisitilanteiden takia valtion olisi pitänyt säilyttää strateginen teleyhtiö omistuksessaan. Suomi meni liian innolla pörssiin ja ajoi televerkon liberalisointia”, huoltovarmuudesta vastaava vihreiden työministeri Tarja Cronberg sanoo.

Cronbergin mukaan Suomi maksaa nyt liberalisoinnin laskua.

”Yhä useammin tullaan tilanteeseen, jossa pörssiyhtiöiden globaali omistus ja huoltovarmuus ovat vastakkain.”

Valtion omistajapolitiikan osaston finanssineuvos Markku Tapio myöntää, että Elisan ostoon liittyy ”tiettyjä strategisia piirteitä”.

”Nyt on paljon spekulatiivisia sijoittajia ollut liikkeellä. Oli riski, että Elisa joutuu jonkun sellaisen kohteeksi.”

Ruotsissa tietoliikenneverkon rakentaminen on ollut kaiken aikaa valtion hallussa. Ruotsi on mennyt kaikilla mittareilla Suomen ohi tietoyhteiskunnan kehityksessä.

Elisa-rytäkässä Häkämies kaivoi naftaliinista valtion Solidium-nimisen sijoitusyhtiön, joka voi tehdä pörssikauppaa ilman eduskunnan erillistä valtuutusta.

Talouskriisin keskellä Solidium pyrkii mahdollisesti ostamaan osuuksia niissä strategisissa yrityksissä, joita valtio yksityisti nousukaudella. Ainakin Solidium pyrkii suojelemaan kotimaista omistusta niissä pörssiyhtiöissä, joiden osakkeita valtio omistaa.

Samanlainen taloudellisen nationalismin aalto nostaa päätään koko maailmassa. Yhdysvallat ostaa osuuksia yksityispankeista, Britannia puolestaan esti taannoin Venäjän energiayhtiö Gazpromin ostoyritykset brittiläisistä energiayhtiöistä.

Elisa-kaupat ja keskustaministeri Anu Vehviläisen junailemat VR:n makuuvaunutilaukset kertovat, että Suomessakin omistajapolitiikka on taas politisoitumassa.

Tämä näkyi kuntavaaleissa. Keskustan kuntavaalitappio selittyy osittain sillä, että puolue ei ole enää vuosiin tehnyt valtionomistuksilla aluepolitiikkaa, vaan pelannut niillä pörssissä.

Keskustan siteet elinkeinoelämään ovat syventyneet pääministeri Matti Vanhasen hallituskausilla. Nokian hallitus on miehitetty keskustalaisilla, ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen puhuu joka välissä yksityisyritysten puolesta.

Neljä perättäistä vaalitappiota todistaa, että keskustaäänestäjien mitta on tullut täyteen.

Tapansa mukaan vihreät kaipaavat keskustelua, omistajapolitiikan linjauksia.  

”Ihmiset eivät ymmärrä, miksei Kemijärvellä tehty mitään, mutta nyt ostetaan Elisaa”, sanoo Cronberg

Matti Pohjolan mukaan Suomi näyttää ajautuneen omistajapolitiikan muutokseen vahingossa.

”Jos omistajapolitiikka muuttuu, sen pitäisi näkyä selvissä kannanotoissa. Nyt en ole nähnyt mitään selviä linjauksia.”

Linjaukset voisivat alkaa vaikka siitä, millaista olisi hyvä omistajapolitikka tietoliikenneasioissa.

”Pitäisikö tietoliikenneverkon olla valtion omistuksessa, kuten sähköverkko osittain on”, Pohjola kysyy.

Pelissä ovat veronmaksajien rahat. Valtion olisi syytä kertoa kansalaisille, mitä valtion pitää omistaa ja miksi.

 

Tweet