Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mitä sieltä tulee? Uuden hallituksen pitää keksiä, miten 150 000 suomalaista saadaan pois työttömyyden ja työllistämistoimien kierteestä.
Oppivatko demarit uusia temppuja?
1.6.2011 15.37
Valtiontalouden ja siten myös hyvinvointipalvelujen kohtalonkysymys on pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden kitkeminen.
Kyse on siis näillä näkymin kokoomuksen ja sdp:n pohjalle muodostettavan hallituksen tärkeimmistä linjauksista.
Työvoimahallinnon tilastojen mukaan alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli huhtikuun lopussa 26 800. Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli samojen tilastojen mukaan 57 000. Kaikkiaan työttömiä työnhakijoita oli huhtikuun lopussa 237 600.
Vihreän Langan saamien, hallitusneuvotteluja varten laadittujen laskelmien mukaan pitkäaikaistyöttömyyden poistaminen ja nuorten työttömyyden keston rajaaminen kolmeen kuukauteen erilaisilla palkkatuilla ja muilla toimilla maksaisi yhteensä noin 450 miljoonaa euroa vuodessa ja kestäisi kaksi kolme vuotta.
Suurin osa summasta tulisi takaisin verotuloina sekä säästettyinä sosiaalitukina ja -palveluina. Valtion yhden vuoden budjetti on kokonaisuudessaan noin 50 miljardia euroa.
Hallitustunnustelija Jyrki Katainen (kok) nimesi köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemisen yhdeksi alkavan hallituskauden pääteemaksi viime viikolla, odotettua pidemmiksi venähtäneiden hallitusneuvotteluiden alkuvaiheessa.
Sotien jälkeisestä Suomesta ja työttömien hätäaputöistä, joilla rakennettiin maan infrastruktuuria, on pitkä matka nykyiseen asiantuntijayhteiskuntaan, jossa matalan taitotason työpaikat ovat käyneet vähiin.
Työ- ja elinkeinoministeriön viime syksynä tekemän selvityksen mukaan yli puolet Suomen kaikista työttömistä, eli noin 150 000 ihmistä, on jumiutunut sahaamaan edestakaisin työttömyyden ja työllistämistoimien välillä.
Kuntaliiton erityisasiantuntijan Erja Lindbergin mukaan nykytilanne, jossa toisaalla yhteiskunnassa kärsitään työttömyydestä ja toisaalla työvoimapulasta, on kestämätön.
”Istuipa hallituksessa kuka vaan, rakenteita on pakko uudistaa. Työurien pidentämisestä puhutaan, mutta julkisuudessa näkee loppujen lopuksi aika vähän keskustelua tuosta 150 000 ihmisen ryhmästä. Entä jos sieltä saisi edes osan takaisin työmarkkinoille? Silläkin päästäisiin jo pitkälle”, Lindberg sanoo.
Uudessa hallituksessa sdp:n kädenjälki näkynee erityisesti puolueen leipälajissa, työvoimapolitiikassa. Porvaripuolueet ovat perinteisesti syyttäneet demareita ”tempputyöllistämisestä”, jolla viitataan työttömien siivoamiseen tilastoista erilaisille kursseille ja harjoittelujaksoille. Nyt temput pitäisi päivittää 2010-luvulle.
Yleisradion mukaan hallitusneuvotteluissa on ollut sdp:n ehdotuksena esillä, että kaikille alle 25-vuotiaille työttömille tai alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille taattaisiin työ-, koulutus- tai oppisopimuspaikka kolmen kuukauden kuluessa.
Ylen mukaan demareiden tavoitteena on myös, että nykyistä isompi osa työttömistä saadaan työllistämistoimien piiriin. Samalla vastuu pitkäaikaistyöttömistä siirrettäisiin valtiolta kunnille.
Kuntaliiton Erja Lindberg ei tyrmää suunnitelmia kuntien aseman kasvattamisesta. Hän kuitenkin muistuttaa, että kuntien vastuita ei voi lisätä elleivät ne saa myös lisää rahaa. Käytännössä työllistämisen siirtäminen kunnille olisi työpolitiikassa pieni askel kohti monien haikailemaa, modernia Tanskan mallia. Lindbergin mielestä uusi hallitus voisi kopioida Tanskasta muitakin uusia ja luovia ajatuksia työmarkkinoiden joustavuudesta.
”Tansakalaiset ovat pystyneet järjestämään niin, että jokainen voi osallistua omien kykyjensä mukaan, töissä voi olla joko kaksi tuntia tai 40 tuntia viikossa. Meillä työkyvyn arvioinnissa painotetaan sairauksia jäljellä olevan työkyvyn sijaan. Se on isomman luokan ajatustavan muutos, joka pitäisi meilläkin tehdä”, Lindberg sanoo.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
