Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
Ei tornitaloille. Pasi Toiviainen kammoksuu tornitaloja, joita suunnitellaan myös Keski-Pasilaan. Hänen mielestään ne symboloivat mennyttä maailmaa, eivätkä toivottavaa tulevaisuutta. ”Tornitalot kuluttavat kaikista eniten energiaa sekä rakennus- että käyttövaiheessa”, Toiviainen sanoo.
Olisiko aika laittaa kasveja katoille?
4.11.2010 15.25
Arkkitehtuurin pitää näyttää uutta suuntaa ihmiskunnalle, vaatii tiedetoimittaja ja tietokirjailija Pasi Toiviainen. Hänen tuore televisiodokumenttinsa on manifesti tulevaisuuden vihreämmän arkkitehtuurin puolesta – sen, että talot paitsi olisivat, myös näyttäisivät ekologisilta.
”Arkkitehtuuri on läpi ihmiskunnan historian manifestoinut aikakauden arvoja ja ajatuksia, ja tehnyt ne näkyväksi. Nykyään arkkitehtuuri julistaa samaa modernismin ilosanomaa, mitä se on julistanut jo kymmeniä vuosia”, Toiviainen sanoo.
Arkkitehdiksi vuonna 1998 valmistunut Toiviainen uskoo, että arkkitehtuurilla voidaan näyttää, että nyt todella rakennetaan uutta ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa.
Merkkejä tällaisesta on jo. Toiviaisen mukaan viherkatteet, eli rakennusten katot tai seinät peittävä kasvillisuus ovat maailmalla kasvava trendi. Viherkatot sopisivat hänen mielestään Suomeenkin.
”Meidän pitäisi löytää uudenlainen luontosuhde, jossa sopeudumme luontoon ja jossain määrin alistumme sille.”
Ensi maanantaina Yle TV1:ssa ensi-iltansa saavan Vihreä kaupunki -dokumenttinsa Toiviainen kuvasi kahden viime vuoden aikana yhdessätoista Euroopan maassa. Ohjelma on kansainvälinen yhteistuotanto ja sen tekemistä on tukenut myös Sitran Energiaohjelma.
Dokumentissa esiintyvät niin auringon kierron mukaan pyörivä talo, savesta rakennettu, viidestä kupolista koostuva maalla peitetty talo kuin maahan integroitu yhdeksän asunnon rivitalokin. Täydellistä ekotaloa Toiviainen ei matkoillaan löytänyt, mutta luonnonmateriaaleista rakennetut talot ovat lähimpänä hänen ideaaliaan.
Rakennusmateriaaleista alumiini ja teräs ovat energiasyöpöimpiä, ja sementin valmistus tuottaa viisi prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä.
Monien huipputeknisten rakennusten rakentamisesta aiheutunut hiilijalanjälki on niin suuri, että rakennusten oma energiantuotanto tai -säästö ei pysty sitä kompensoimaan. Toiviainen tahtoisi nähdä suomalaisessakin rakentamisessa enemmän luonnonmateriaalien käyttöä.
”On häpeällistä, että metsämaa Suomi on pudonnut kokonaan puurakentamisen kelkasta. Meillä ajatellaan edelleen, että kun tehdään puukerrostalo niin siihen tehdään betonirunko.”
Toiviaisen mukaan syy on siinä, että rakentaminen on Suomessa keskittynyt isoille firmoille jotka luottavat betonielementtirakentamiseen.
Myös luonnonmateriaalien tutkimuksesta on luovuttu, vaikka maailmalla siihen on ryhdytty panostamaan. Entisen Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston yhteydessä ollut luonnonmukaisten rakennusmateriaalien tutkimusyksikkö lakkautettiin muutama vuosi sitten.
”Suomalaiset yritykset eivät ilmeisesti nähneet luonnonmateriaaleissa potentiaalia. Täällä mennään mieluummin teknologia edellä ja kehitetään teknisiä ratkaisuja, joissa nähdään suurempi bisnespotentiaali.”
Pelkkä teknologiaan luottaminen on Toiviaisen mielestä riskialtista, sillä ilmastonmuutos lisää epävarmuutta.
”Onko meillä aina riittävästi sähköä? Rakennukset kestävät satoja vuosia ja eihän tässä mene kauaakaan kun Suomessa on Saksan ilmasto. Tarvitseeko taloja enää suunnitella tulipalopakkasille?”
energiatehokkuus ekorakentaminen asuminen puurakentaminen
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
