Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Näin kuntakartta tehtiin
4.2.2011 9.29
Viime syyskuussa valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) sanoi, että Suomeen riittäisi kymmenen vuoden kuluttua hyvin sata kuntaa. Kataista komppasivat tuolloin myös SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ja EK:n toimitusjohtaja Mikko Pukkinen, joiden molempien mielestä sata kuntaa riittäisi.
Paikkatietoasiantuntija Antti Mansikka paikkatietoyritys Esristä otti kopin ajatuksesta. Esri laati viereisen sadan kunnan kartan.
”Minua kiinnosti nähdä, miltä näyttää Suomi, jossa on sata kuntakeskusta. Tässä on heitetty vanhat kuntarajat kokonaan roskikseen ja lähdetään puhtaalta pöydältä”, Mansikka sanoo.
Kartan aineistoina on Suomen väestö- ja työpaikkatiedot postinumerokeskipisteen tarkkuudella sekä Suomen tiestö moottoriteistä mökkipolkuihin.
Paikkatieto-ohjelmalla on etsitty sellaiset sata pistettä postinumeroaineistosta, joissa ihmisten pitäisi käydä hakemassa palveluja ja joihin koko väestön kulkukustannukset olisivat mahdollisimman pienet.
”Tällä saadaan paras sadan palvelupisteen yhdistelmä niin, että yhdyskunnassa syntyisi mahdollisimman vähän liikennettä, kun lähdetään hakemaan palveluita.”
Monet perinteiset kuntakeskukset asettuvat kartalla juuri siihen kunnantalon paikalle, jossa nytkin ovat.
”Ihmiset ja palvelut hakeutuvat aika spontaanisti järkeviin asemiin”, Mansikka sanoo.
Suomessa on myös vaikeita alueita, jotka sijaitsevat tyypillisesti useamman suuren kuntakeskuksen vaikutuspiirissä. Niissä ei ole syntynyt selkeää palveluverkkoa, koska alueella ei ole omaa alueidentiteettiä tai keskustaa.
”Tuollaisissa paikoissa paikkatietoanalyysi pystyy tuottamaan ratkaisun, joka olisi ainakin yhdellä järkevällä tavalla perusteltu.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
