Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Markku Ojala
Huolestunut. Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet arvioi, että Suomessa voi olla jopa 500 ihmiskaupan uhria.
Myös suomalaisnuoret kauppatavarana
24.4.2013 8.05
Sekä ulkomaalaiset että oman maan kansalaiset voivat joutua ihmiskauppiaiden käsiin. Uutena ilmiönä on, että joukossa on yhä enemmän kantaväestöön kuuluvia nuoria. Tämä on havaittu muun muassa Hollannissa ja Yhdysvalloissa, joissa ihmiskauppa on laajalle levinnyttä.
Suomessakin ihmiskaupan lonkerot tavoittavat kantasuomalaisia. Toistaiseksi rankimmassa tapauksessa joensuulainen mallitoimiston johtaja houkutteli nuoria mallinurasta haaveilevia naisia koekuvauksiin ja kiertueille. Mallitöiden sijasta naiset raiskattiin.
Mallitoimiston johtaja – 48-vuotias suomalaismies – tuomittiin raiskauksista, seksuaalisesta hyväksikäytöstä, tapon yrityksestä ja ihmiskaupasta 12 vuoden 6 kuukauden vankeuteen. Helsingin käräjäoikeus määräsi hänet myös maksamaan naisille 220 000 euroa korvauksia. Asia käsiteltiin joulukuussa 2011.
Uhreja oli 13. Vain yksi heistä kertoi tapahtuneesta, jolloin poliisi pääsi rikoksen jäljille. Muut häpesivät – ja vaikenivat.
Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet arvioi, että auttamisjärjestelmä poimii vain noin kymmenen prosenttia uhreista, jolloin todellinen luku olisi useita satoja. Se on kuitenkin vain osa totuutta.
Biaudet’n mukaan viranomaiset tunnistavat työperäistä ihmiskauppaa aiempaa paremmin, mutta prostituutioon liittyvä hyväksikäyttö jää helposti piiloon, mikä vääristää tilastoja.
”On käynyt ilmi, että monet uhrit ovat pyytäneet apua, mutta eivät ole sitä saaneet.”
Kaikki eivät edes hae apua. Joko he pelkäävät tai ovat liian huonossa kunnossa.
”Alaikäisiä voidaan suojella väkisin, mutta aikuisten kohdalla on ensin synnytettävä luottamus siihen, että apua on saatavilla”, Biaudet toteaa.
”Sen jälkeen aikuinen itse päättää, haluaako hän ryhtyä yhteistyöhön poliisitutkinnan kanssa.”
Ihmiskauppaa on Suomessa kaikkialla. Vain pieni osa ihmiskaupparikoksista nousee päivänvaloon. Tuomioita on annettu vasta yhdeksän.
Viimeisin tuomio annettiin tammikuussa Pohjanmaalla. Kirgisialainen työnjohtaja sai kolme ja puoli vuotta vankeutta ihmiskaupasta. Hän oli värvännyt 26 kirgisialaista miestä puualan yritykseen työoloihin, jotka muistuttivat pakkotyötä.
Rikoskomissaario Jouko Ikonen Keskusrikospoliisista sanoo, että ihmiskauppaa esiintyy Pohjanmaalla yhtä paljon kuin muualla Suomessa.
”Pohjanmaalla tutkinnanjohtajat ja tutkijat ovat tehneet hyvää työtä, kun ovat tunnistaneet ja paljastaneet tapauksia. Aina kun tapaus päätyy tuomioistuimeen saakka, se madaltaa kynnystä tunnistaa jälleen uusia.”
Ensimmäinen tapaus, jossa molemmat osapuolet olivat suomalaisia, käsiteltiin Kotkan käräjäoikeudessa 2008. Kaksi naista ja kolme miestä tuomittiin vankeuteen törkeästä ihmiskaupasta. He olivat uhkailleet ja pahoinpidelleet nuorta naista ja pakottaneet tämän seksin myyntiin.
”Ihmiskauppaa on oletettavasti siellä, missä on sesonkityövoimaa, kuten majoitus- ja ravitsemisalalla”, sanoo toiminnanjohtaja Petra Kjällman Rikosuhripäivystyksestä.
Kun Rikosuhripäivystykseen palkattiin kenttätyöntekijä, joka puhui venäjää äidinkielenään ja tunsi venäläistä kulttuuria, alkoi löytyä lisää uhreja. Jotkut eivät luota poliisiin tai muihin viranomaisiin.
”Usein uhri kokee tehneensä itse jotain väärin. Häntä voidaan myös kiristää lähtömaahan palauttamisella”, Kjällman sanoo.
Ihmiskauppaa käsittelevän juttukokonaisuuden ovat ideoineet ja toteuttaneet Haaga-Helian opiskelijat osana datajournalismikurssia.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
