Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Klikkaa graafi suuremmaksi.
Mitä tavallinen helsinkiläinen saa Guggenheimista?
27.1.2012 7.03
Guggenheim-museo. Siinäpä sadoilla miljoonilla euroilla ja suurilla odotuksilla ja peloilla lastattu yhdyssana.
Mitä kaupunkilaisen – siis minun, itäisessä Helsingissä asuvan perheellisen ja asuntovelallisen - pitäisi ajatella Helsingin Guggenheim-hankkeesta?
Kuvataidenäyttelyissä käyn korkeintaan kahdesti vuodessa. Siihen tarpeeseen Kiasman, Ateneumin, taidemuseon, Kansallismuseon sun muiden tarjonta on enemmän kuin tarpeeksi.
Mutta elinkeino- ja turismihankkeena tätä on myytykin. Kävijöitä ja ehkä uusia asukkaita tulee ja kaupunki saa osansa hyvästä.
Kun lueskelee Guggenheim-selvitystä ja ynnäilee lukuja, alkaa epäilyttää. Guggenheimin kustannuksiksi tulisi rakennuskuluineen noin puoli miljardia euroa vuoteen 2032 mennessä. Tuolloin loppuisi lisenssisopimus, jos se solmitaan tänä vuonna.
”Kaikki luvut saa näyttämään suurilta, kun tarkastelee pitkää aikaväliä. Ja pitää ottaa huomioon, että nykyisiäkin tiloja jouduttaisiin korjaamaan”, vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Ville Ylikahri sanoo.
Ennakkoselvityksen lukujen mukaan kaupunki jää vielä museon tulojen ja verotulojen jälkeenkin pakkaselle satoja miljoonia euroja. Ylikahrin mukaan selvityksen tuloarvio on varovainen.
”Jos päästään edes pieneen osaan siitä, mitä Bilbaossa on saavutettu, niin tämä kannattaa.”
Bilbaon Guggenheim-museon lasketaan tuovan alueelle jopa 200 miljoona euroa tuloja vuodessa. Maineikas Guggenheim-museo voisikin olla kilpailuetu muita kaupunkeja vastaan, asukkaista, työpaikoista ja turisteista... Siis menestyksestä ja vauraudesta.
Ylikahrin mukaan kaupunginvaltuusto joutuu väistämättä päättämään Guggenheimista vailla varmuutta vaikkapa valtion tai yksityisten rahoituksesta. Mahdollisuus on kuitenkin niin suuri, että eteenpäin kannattaa mennä kuluriskistä huolimatta.
Nykyistä hanketta vastustavat sdp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Jorma Bergholm ja vihreiden valtuutettu Tuomas Rantanen uskovat, ettei museo tällaisenaan hyödytä kaupunkilaista, vaan Guggenheim-säätiötä.
”Tämä sopimus on Guggenheimin kannalta helkkarin hyvä, taatut kiinteät tulot eikä riskejä”, Bergholm sanoo.
Bergholmin mielestä asian käsittelystä on jätetty kokonaan pois vaihtoehdot. Kuten sellainen, että kaupunki laittaisikin lisärahaa nykyisille museoille. Näin saataisiin nimekkäiden taiteilijoiden näyttelyitä nykyistä enemmän, ilman kallista Guggenheim-brändiä.
”Luulisi, että hanketta on mahdollista kritisoida. Ja tehdä sopimukseen muutoksia, neuvotella sitä paremmaksi”, sanoo Rantanen.
Rantasen mielestä Guggenheim-asian käsittelyä on leimannut hypetys, jonka vallassa on hyväksytty kaikki brändiä myyvän säätiön ehdotukset, vaikka myyjän puheisiin pitäisi suhtautua kriittisesti.
”Ei tätä pidä ajatella erillisenä hankkeena, vaan tämä liittyy koko seudun kehittämiseen”, sanoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kokoomuksen Risto Rautava.
Esimerkkinä suorista hyödyistä hän mainitsee risteilyvieraat.
”Tämä voi olla se ratkaiseva tekijä, jonka vuoksi risteilijä pysähtyy Helsingissä”
Rautavalla on myös vastaus siihen, miksi minun pitäisi kannattaa museohanketta.
”Saat nähdä sellaisia taideteoksia, joita ei pomminvarmasti muuten saataisi Helsinkiin. Ja vapaan julkisen tilan, jonne keskustassa voi poiketa. Museorakennuksen 12 000 neliöstä vain 4 000 on näyttelyille.”
Olisihan kieltämättä hienoa, jos Helsinkiin rakennettava museo nousisi maailmanmaineeseen. Ja se museo olisi metromatkan päässä...
Tähän ajatukseen ja vaikeasti mitattavaan maineen ja brändin kohottamiseen museohankkeen kannattajat tuntuvatkin tukeutuvan. Vastustajien vahvin argumentti taas on se, että varmasti hankkeessa voittaa vain Guggenheim. Ja varmasti siitä maksaa helsinkiläinen.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
