

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Sammeli Heikkinen
Metsä rauhoittaa. Kiristääkö vanne päätä? Painu suolle!
28.5.2014 15.31
Jo lyhytaikainen oleskelu luonnossa laskee stressitasoja paremmin kuin kaupungin keskustassa rauhoittumiseen käytetty aika. Viherympäristössä ajatukset selkiytyvät, verenpaine laskee ja keho elpyy rasituksista rentoutumalla. Pelkkä ulkoilu ei kuitenkaan takaa hyvinvointia, sillä virkistysympäristön laatu vaikuttaa saatuihin terveyshyötyihin.
Vaikka luonnon tuottamia virkistys- ja hyvinvointikokemuksia on tutkittu aikaisemminkin, vahvistavat uudet tulokset metsän olevan tehokas elinvoimaisuuden lähde. Metsäntutkimuslaitoksen juuri valmistunut kuusivuotinen Metsästä hyvinvointia -tutkimusohjelma kokoaa laajasti luontoympäristöstä saatavia hyvinvointiin ja elämän laatuun vaikuttavia tekijöitä.
Metsän tarjoamat hyödyt kertyvät usean eri kanavan kautta ja toimivat ennaltaehkäisevinä terveystekijöinä. Viherympäristöt tarjoavat esteettisiä elämyksiä ja innostavat liikkumaan, mikä parantaa mielialaa. Myös kortisolin eli stressihormonin on todettu laskevan ulkoillessa.
Millainen luonto elvyttää parhaiten? Mitä vihreämpi sen parempi pätee myös hyvinvoinnin kartuttamiseen. Metsä ja puisto palauttivat tutkimuksissa parhaiten stressistä, mutta rakennetulla ympäristöllä oli päinvastainen vaikutus. Vaikka tutkittavat oleilivat rauhallisesti keskustassa, rakennettu kaupunkiympäristö vaikutti negatiivisesti hyvinvointiin.
”Iso puisto toimii kohtalaisen hyvin, mutta ihmisillä on erilaisia ympäristötoiveita ja -arvostuksia. Monille suomalaisille metsä on kuitenkin mieluisin paikka rauhoittua”, toteaa ohjelmajohtaja Liisa Tyrväinen Metsäntutkimuslaitokselta.
Erilaiset luontoalueet tuottavat erilaisia hyötyjä täydentävästi eivätkä korvaa toisiaan.
”Rakennettu puistoalue ei yksinään tarjoa kaikkia terveyshyötyjä. Jos asuu puiston vieressä, kannattaa hyödyntää sitä arkena virkistäytymiseen, mutta viikonloppuna voi hyödyntää laajempia alueita muualla”, ehdottaa Tyrväinen.
Metsän terveyshyötyjen kartuttamisesta ei kuitenkaan kannata tehdä suoritusta. Pelkkä sykemittarin tuijottelu kumoaa helposti luonnon aikaansaamat hyvinvointivaikutukset. Stressin poistoon tehoaa hikilenkkiä paremmin leppoisa samoilu luonnossa.
Elpymiskokemuksilla on myös merkittävä vaikutus emotionaalisen hyvinvoinnin säilyttämiseen, sillä ulkoilu luonnossa rauhoittaa ja vaikuttaa psyykkiseen terveyteen lisäämällä positiivisia ja vähentämällä negatiivisia tuntemuksia. Vaikka palautuminen rasituksesta alkaa heti luonnossa ulkoillessa, vaatii elinvoimaisuuden tunteen saavuttaminen pidempiaikaisen oleilun viherympäristössä.
Sosiaalinen kanssakäyminen ei ulkoilumotiivina ole suomalaisille välttämättä kovin tärkeä. ”Luontoympäristö näyttäisi tutkimusten mukaan selittävän emotionaalista hyvinvointia paremmin kuin esimerkiksi ulkoiluseura”, Tyrväinen toteaa.
Tulokset puhuvat myös metsien monikäytön puolesta. Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät trendit luovat markkinoita metsän aineettomien ja aineellisten hyötyjen tuotteistamiselle. Tulevaisuudessa metsän virkistysarvot nousevat entistä merkittävämpään osaan luonnon tarjotessa ilmaisia mahdollisuuksia terveyden ja henkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen.
luonto 
Tweet