Massiivinen jäteveden juoksutus käynnistyi – 7 miljoonaa kiloa sulfaattia vesistöön

13.2.2013 15.32

Sammeli Heikkinen

Talvivaaran kaivosyhtiö on aloittanut massiivisen jätevesien juoksuttamisen kaivosalueelta ympäröiviin vesistöihin. Luvan tähän Talvivaara sai tiistaina Kainuun Ely-keskukselta. Jo valmiiksi huonokuntoisiin lähivesiin pääsee siis uusi jätepulssi.

Talvivaara saa laskea poikkeusluvalla lähikuukausina 1,8 miljoonaa kuutiota ylimääräistä jätevettä Oulujärven ja Vuoksen vesistöihin. Ympäristöluvan mukaan kaivos saa laskea puhdistettua jätevettä vuodessa 1,3 miljoonaa kuutiota.

Jos yhtiön esittämä suunnitelma toimii, ympäristöön pääsee lähikuukausina noin seitsemän miljoonaa kiloa sulfaattia ja yli kaksi miljoonaa kiloa natriumia. Lähivesien sulfaattipitoisuudet ovat olleet kaivoksen päästöjen vuoksi korkealla ainakin kahden vuoden ajan. Lisäksi viime vuoden lopulla kipsisakka-altaan vuodosta pääsi varsinkin Vuoksen vesistön suuntaan satoja tuhansia kuutioita käsittelemätöntä jätevettä.

Jos yhtiön vesienpuhdistussuunnitelma ei toimi luvatusti, tilanne voi olla vielä pahempi.

Talvivaara on ollut vaikeuksissa kaivosalueelle kertyneiden vesimassojen kanssa viime kesästä lähtien. Ongelma paheni huomattavasti, kun kaivoksen kipsisakka-allas vuoti tyhjiin. Satojatuhansia kuutioita jätevettä pääsi luontoon, mutta noin miljoona kuutiota saatiin kiinni kaivosalueelle maapohjaisiin altaisiin.

Kainuun Ylen mukaan kaivosalueella on noin seitsemän miljoonaa kuutiota ylimääräistä, vaihtelevasti saastunutta vettä. Siis seitsemän miljardia litraa. Näistä noin 1,8 miljoonaa kuutiota on niin sanotussa Kortelammen padossa eli kipsisakka-altaan vuodon pysäyttämiseksi rakennetussa maapohjaisessa hätäaltaassa. Saman verran jätevettä on avolouhoksessa. 200 000 kuutiota on pohjoisen suunnan varopadon takana maapohjaisessa altaassa.

Talvivaara haki lupaa kaikkien näiden vesien laskemiseen, mutta Kainuun ely siis antoi luvan päästää niistä vesistöihin puolet. Samalla Talvivaara sai luvan siirtää avolouhoksessa olevasta vedestä 300 000 kuutiota neutraloitavaksi toiseen paikkaan kaivosalueelle.

Näiden lisäksi kipsisakka-altaissa on yli kolme miljoonaa kuutiota jätevettä, vaikka osa altaista on saattanut vahingoittua marraskuisessa vuodossa.

Kevään tulvavesille ei ole kaivoksessa enää tilaa: Talvivaara arvioi, että niin sanottuihin etelän varopatoihin – jotka ovat enimmäkseen hätäisesti rakennettuja maapohjaisia altaita – mahtuu noin miljoona kuutiota vettä lisää. Kevättulvan aikaan sulamisvesiä voi kuitenkin tulla jopa puolitoista miljoonaa kuutiota.

Tällä perusteella Talvivaara sai luvan jätevesien laskuun ympäristönsuojelulain mukaisena odottamattomana tilanteena ja sen pystyi myöntämään Kainuun ely. Talvivaaran hakemukseen lausunnonantaneista Kajaani, Sotkamo ja Ylä-Savon sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymä vaativat, ettei ely anna lupaa, vaan se pitää viedä lupaviranomaisen eli Pohjois-Suomen aluehallintoviraston käsittelyyn.

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä sekä Pohjois-Savon ely-keskus vastustivat luvan antamista muilla perusteilla. Säteilyturvakeskus Stuk taas vastusti luvan antamista veden siirtämiselle avolouhoksesta sillä perusteella, että jätevedestä saostettava uraania leviää kaivosalueella paikkaan, jossa sitä ei vielä ole.

Kaikista vastalauseista huolimatta Kainuun ely siis antoi luvan. Ilmeisesti päätöksenteossa hätäisesti kasattujen maapatojen takana olevat jätevesimassat katsottiin niin suureksi ympäristöriskiksi, että niiden laskeminen vesistöön melko ylimalkaisen suunnitelman pohjalta on järkevä vaihtoehto.

Jätevesi on todella metalli- ja haitta-ainepitoista, ainakin Talvivaaran oman ilmoituksen perusteella. Keskimääräisistä pitoisuuksista laskien esimerkiksi vesieliöille vaarallista alumiinia on eteläisten hätäpatojen takana olevassa 1,8 miljoonassa kuutiossa jätevettä liki 1,3 miljoonaa kiloa, rautaa, magnesiumia ja mangaania kolme–neljä kertaa enemmän. Uraania on yli 14 000 kiloa. Sulfaattia on noin 46 miljoonaa kiloa.

Avolouhoksen jätevedessä on Talvivaaran ilmoituksen mukaan vähemmän alumiinia, rautaa, magnesiumia, mangaania ja uraania. Sen sijaan erittäin myrkyllistä kadmiumia on kaksi kertaa enemmän, 200 mikrogrammaa litrassa. Lisäksi nikkeliä on enemmän ja sinkkiä huomattavasti enemmän.

Talvivaaran suunnitelman mukaan sekä varoaltaissa että avolouhoksessa olevat jätevedet puhdistetaan sakkauttamalla niistä raskasmetallit kalkin avulla. Kaivosyhtiön mukaan suurin osa haitta-aineista saataisiin poistettua näin. Laboratoriokokeiden perusteella tehdyssä koostumusarviossa raskasmetallien pitoisuudet on saatu pudotettua murto-osaan lähtötilanteesta.

Esimerkiksi kadmiumpitoisuus on kuitenkin edelleen 10 mikrogrammaa litrassa, mikä on noin satakertainen verrattuna vesistön hyvän tilan raja-arvoon.

Pohjois-Savon ely-keskus myös kyseenalaistaa omassa lausunnossaan Talvivaaran arvion vedenpuhdistuksen tehosta:

"Luonnonolosuhteet isossa mittakaavassa eivät yleensä kuitenkaan vastaa laboratorio-olosuhteita. Laimennuslaskelmista olisi pitänyt käydä selkeästi ilmi, mihin lähtötietoihin ne perustuvat."

Pohjois-Savon ely onkin tehnyt lausuntoonsa NabLabs-laboratorion ottamiin näytteisiin perustuvan laimemisarvion. Sen perusteella esimerkiksi alumiini-, koboltti- ja rautakuormitus voisi olla huomattavasti Talvivaaran arvioimaa suurempi. Toisaalta sulfaatti- ja kadmiumpäästö voisi olla Talvivaaran arvioimaa pienempi.

Kainuun elyn antamassa juoksutusluvassa on kyllä määritelty raja-arvot nikkelille, kuparille ja sinkille sekä veden pH:lle. Sen sijaan sulfaatille tai natriumille ei ole määritelty rajoja. Talvivaaran arvion mukaan esimerkiksi sulfaattia pääsee 2-5 grammaa litrassa, mikä on 12–30 kertaa enemmän kuin kaivosyhtiön ympäristölupahakemuksessaan antama päästölupaus. Siihen Talvivaara ei ole tosin päässyt missään vaiheessa.

Loppuvuoden suuren saastepäästön vaikutukset alapuolisissa vesistöissä ovat vielä epäselvät. Kaivosta lähinnä ovat pikkujärvet ovat jo erittäin huonossa kunnossa.

Pohjois-Savon ely pelkää nyt, että uusi sulfaattipulssi pysäyttää pinta- ja pohjaveden luonnollisen kierron myös Laakajärvessä, joka on ensimmäinen suuri järvi Vuoksen vesistön suunnassa. Veden kierron pysähtyminen voi johtaa siihen, että järven pohjakerrokseen tulee happikato, joka hävittää elämän pohjalta.

Suomen luonnonsuojeluliitto ja Ylä-Savon sote-kuntayhtymä ovat valittaneet Kainuun elyn lupapäätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen.

kaivosteollisuus  jätevesi  talvivaara 

Tweet