Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
SXC
Mistä nyt tuulee? Seuraavalla parlamenttikaudella yritetään uudelleen EU:n maatalouden vihertämistä.
Maatalouden päästövähennyksille hintalappu
27.3.2014 13.03
Kansallinen ilmastopaneeli julkisti tänään torstaina selvityksen keinoista maatalouden ilmastovaikutusten vähentämiseksi. Raportissa on varsinaisten ilmastonvaikutusten lisäksi pyritty huomioimaan toimenpiteiden hinta ja hyväksyttävyys viljelijöiden keskuudessa.
Selvityksen mukaan kustannusten kannalta parhaita päästövähennyskeinoja ovat uusien peltojen raivaustarpeen vähentäminen lannan separoimista edistämällä, pitkäaikainen viherkesannointi tai nurmiviljely sekä tuotannon ja ruokaturvan kannalta vähämerkityksisten peltojen metsittäminen.
Lannan separoinnilla tarkoitetaan sen erottelemista neste- ja kuivajakeeksi, jolloin typpeä saadaan levitettyä pellolle enemmän ilman, että fosforikuormitus kasvaa liikaa. Suuri osa fosforista jää kuivaosaan, jonka kuljettaminen pois on edullisempaa kuin vettä sisältävän raakalietteen kuljettaminen.
Ilmastopaneelin tuore puheenjohtaja Markku Ollikainen nosti esille EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP), jossa ilmastovaikutukset ovat toistaiseksi puutteellisesti huomioitu.
”Voi pohtia, olisiko EU:ssa mahdollista tehdä kuten Australiassa, jossa viljelijä voi osallistua päästökauppaan myymällä omilla päästövähennyksillä ansaittuja krediittejä”, Ollikainen sanoi.
CAP, jonka seuraava vaihe lyötiin lukkoon viime vuonna, puhutti julkistustilaisuuteen saapuneita eurovaaliehdokkaita. Seuraavasta vaiheesta on määrä sopia neljän vuoden kuluttua, joten siihen on syytä pyrkiä vaikuttamaan heti seuraavan parlamenttikauden alussa.
”Lähtökohdan pitäisi olla se, että ilmasto on mukana seuraavassa CAP:issa”, demarien Riitta Myller sanoi.
Ainoastaan keskustan Timo Kaunisto oli selvästi tätä ajatusta vastaan.
”Olen skeptinen sen suhteen, kannattaako pienen maan lähteä ajamaan tällaista. Meillä ei ole siinä liittolaisia”, Kaunisto sanoi.
Vihreiden Anni Sinnemäki nosti keskustelussa esiin kasviproteiinin tuotannon suosimisen lihaproteiinin tuotannon sijaan. Perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner tuki ajatusta kehumalla pyrkimyksiä vaikuttaa tuotantoon kysynnän kautta esimerkiksi kasvisruuan tarjontaa lisäämällä.
”Jos joku heittää ruuan vuoksi henkensä, kai siitä voi jotain maksaakin. Ettei joku osta kahden kilon possunfilettä ja heitä puolta pois”, sanoi kokoomuksen Sirpa Pietikäinen.
Puheenjohtaja Ollikaisen viimeiseen kysymykseen siitä, pitävätkö ehdokkaat ilmastonmuutosta uhkana Suomen ruokatuotannolle, kaikki vastasivat myönteisesti.
Kuka maksaa?
- Ilmastopaneelin selvityksen mukaan samat päästövähennyskeinot eivät ole sekä viljelijän että yhteiskunnan kannalta edullisimpia.
- Esimerkiksi viljelijälle edullisin vaihtoehto on väkilannoituksen vähentäminen, mutta yhteiskunnan näkökulmasta tämä olisi kallein tapa vähentää päästöjä.
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
