Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Noora Jussila
Puhdistaja. Jyrki Ankelon mukaan kosteikko parantaa myös alueen virkistysarvoa.
Maanomistajat jarruttelevat kosteikkoja
18.5.2009 12.33
”Muu!” Mustat lehmät tunkevat päätään uteliaina aidanraoista. Kosteat turvat hamuavat kohti vierailijaa. Ilmassa leijuu lievä lannan tuoksu.
Vapolan luomutilalla Uudessakaupungissa kasvatetaan ja jalostetaan Aberdeen Angus -karjaa. Maa- ja metsätalousministeriön vesiensuojeluhankkeessa mukana oleva tila raivaa parhaillaan alueelleen kosteikkoa, joka imee osan maatilalla syntyvästä ravinnekuormituksesta.
Ministeriön yhdessä EU:n kanssa rahoittamassa maatalouden ympäristöohjelmassa on varattu rahat yli kahdentuhannen kosteikon tukemiseen vuoden 2013 loppuun mennessä.
Tähän mennessä kosteikkoja on on syntynyt tuella vain kolmisenkymmentä. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen suunnittelija Anni Karhunen ei usko, että tavoite toteutuu.
Vapolan tilan kaltaisia sopivia kosteikkopaikkoja on vaikea löytää. Osa maanomistajista vastustaa omalle tilalleen tulevaa kosteikkoa, kun siihen laskee muidenkin tilojen valumavesiä.
Myös byrokratia vähentää kiinnostusta kosteikkojen tekoon. Jos hakemuspaperit panee postiin tänään, pääsee kosteikkoa tekemään aikaisintaan vuoden päästä.
Ympäristötukea annetaan vain kaikkein kuormittavimmilla alueilla oleville kosteikoille, eli Saaristomereen, Suomenlahteen ja pieniin järviin laskevien uomien valuma-alueille.
Kaikkiaan Lounais-Suomen alueella on noin kolmesataa kosteikkoa.
”Jos näille alueille saataisiin edes kaksisataa kosteikkoa lisää, se olisi hyvä juttu”, Karhunen sanoo.
Kosteikot voivat leikata tilojen ravinnekuormitusta kolmanneksella.
Vapolan tilan halki kulkee kaksi Kaitajärveen laskevaa ojaa, jotka kuljettavat mukanaan maatilan typpi- ja fosforipitoiset valumavedet järveen.
Vaikka luonnonmukainen maatalous rasittaa luontoa tavanomaista vähemmän, päästelee luomulehmä jätöksissään yhtä paljon vesistöjä rehevöittävää typpeä ja fosforia kuin tavallinen lehmä.
Luomutilan valumavesiä ei voi kuitenkaan käsitellä kemiallisesti.
Noin kahden hehtaarin kokoinen kosteikko suodattaa tulevaisuudessa kaikkiaan viiden alueella olevan maatilan valumavedet.
Kosteikko on vielä kesken ja odottaa sille istutettavaa kasvillisuutta. Tilan isännän Jyrki Ankelon mukaan kosteikolla halutaan myös parantaa alueen luonnon monimuotoisuutta ja virkistysarvoa.
”Toivottavasti tämä tarjoaa myös rauhallisen pesimäalueen vesilinnuille”, Ankelo sanoo.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
