Mikael Ahlfors

Luonto saa IPCC:n kaltaisen paneelin

1.6.2009 13.54

Noora Jussila

Maailman luonnonsuojeluliiton pääjohtaja Julia Marton-Lefèvre vieraili Suomessa toissaviikolla. Vihreä Lanka kysyi häneltä tekeillä olevasta biodiversiteettipaneelista ja luonnon monimuotoisuuden hinnoittelemisesta.

Johdat maailman vanhinta ja suurinta kansainvälistä ympäristöjärjestöä IUCN:ää, jolla on yli tuhat jäsenjärjestöä 140 maassa sekä lähes 11 000 vapaaehtoista tutkijaa ja asiantuntijaa. Mistä syntyvät tulevaisuuden pahimmat ympäristökonfliktit?

Vesi tulee aiheuttamaan dramaattisimmat ympäristökonfliktit etenkin Afrikassa, Intiassa ja Lähi-idässä. Esimerkiksi Zarkajoki Jordaniassa oli vielä kaksikymmentä vuotta sitten elävä joki. Nykyään se on vain pieni puro, ja konflikti paikan päällä on jo alkanut. Joen varrella asuvat maanviljelijät ottavat joesta itselleen kaiken, minkä saavat.

Lokakuussa on tarkoitus perustaa kansainvälinen biodiversiteettipaneeli. Järjestösi tukee YK:n ympäristöohjelman aloitetta paneelin perustamisesta. Mihin tällaista hallitustenvälistä paneelia tarvitaan?

Tieteentekijät ja poliitikot pitää panna samaan huoneeseen, jotta poliitikot ymmärtävät ongelmat ja päätöksentekoprosessi nopeutuu. Hallitukset täytyy saada ymmärtämään nämä asiat. Luonnon monimuotoisuus on vielä vaikeampi asia kuin ilmasto, koska se on niin paikallinen. Paneelin muoto on lainattu hallitustenväliseltä ilmastonmuutospaneelilta IPCC:ltä, joka toimii hyvin ilmaston hyväksi. Ilmastoasiaa auttoi myös Al Goren elokuva. Luonnon monimuotoisuudesta pitäisi myös tehdä elokuva.

IUCN tekee parhaillaan tutkimusta luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien tuottamien palveluiden, esimerkiksi puhtaan juomaveden, hinnasta. Miten hinnoittelu auttaa luonnonsuojelussa?

Uskoakseni hallitukset ja useimmat ihmisetkin ymmärtävät maailmaa talouden kautta. Hinnoittelu on meidän järjestelmässämme yksi tapa ymmärtää. Emme tienneet talouskriisistä aloittaessamme tutkimuksen. Kriisi on varoitus, että käytämme liian paljon rahaa vääriin asioihin ja kulutamme liian paljon. IUCN näkee talouskriisin mahdollisuutena. Tämä on hyvin vaikeaa aikaa, mutta jos todella ajattelemme uusiksi tapamme käyttää rahaa, voimme luoda vihreän talouden. Toivon, että raportistamme tulee yhtä kuuluisa kuin Nicholas Sternin raportista, joka käsitteli ilmastonmuutoksen talousvaikutuksia.

Onko ilmastonmuutoksen torjunta korostunut liikaa ympäristökeskustelussa?

Ei. Ilmastonmuutos on hyvin vakava ongelma, emmekä me kilpaile sen kanssa. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös ekosysteemien katoamiseen, mutta eniten siihen vaikuttaa ihminen. Ihmisiä on niin paljon, ja he haluavat kuluttaa liikaa.

Onko jo liian myöhäistä pelastaa luonnon monimuotoisuus?

Vielä ei ole liian myöhäistä, mutta aika käy vähiin. Ehkä ihmisten pitää olla lähellä tragediaa, ennen kuin voimme kääntyä takaisin ja tehdä asiat eri tavalla. Kuinka hyvältä tuntuisikaan kääntää kehityssuunta? Ihmiset saavuttavat mielellään asioita.  Me tarjoamme ihmisille mahdollisuuden saavuttaa ihmiskunnan kannalta tärkeitä asioita.

Ilmastonmuutospaneeli IPCC:n lisäksi on olemassa myös luonnonvarapaneeli. Ovatko paneelit ristiriidassa keskenään?

Ei pidä olla liian monia eri toimijoita, vaan paneelien pitää toimia myös yhdessä.

Miten luonnonvaroja on mahdollista käyttää kestävästi?

Emme ole naiiveja. Tiedämme, että maailmassa on seitsemän miljardia ihmistä ja että olemme riippuvaisia luonnosta, sillä se antaa meille kaiken. Voimme kuitenkin elää niin, ettemme käytä kaikkia luonnonvaroja loppuun kerralla. Etenkin kehittyneiden maiden ihmisistä on tullut hyvin ahneita. Sen tajuaminen, että pärjäämme vähemmälläkin, tulee olemaan isoin haaste.

Pienet muutokset kulutustavoissa vaikuttavat paljon, koska meitä on niin paljon. Hallitusten pitää auttaa ihmisiä tekemään päätöksiä. Esimerkiksi EU:n hehkulamppukiellolla on valtava merkitys. Tässä vaiheessa monet ajattelevat, että jos vain minä teen jotain, sillä ei ole mitään merkitystä. Mutta jos me kaikki seitsemän miljardia teemme sen, planeetta kyllä huomaa.

Tweet