Lugan fosforitehdas päästänyt jättikuormia Suomenlahteen jo vuosikausia

27.1.2012 15.59

Sammeli Heikkinen

Suomenlahden jättikuormittajaksi hiljattain paljastunut Luga-joen varrella sijaitseva Fosforit-lannoitetehdas on päästänyt valtavasti fosforia jo vuosikausia. Tämä selvisi ympäristöministeri Ville Niinistön (vihr) järjestämässä Luga-tiedotustilaisuudessa perjantaina.

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila kertoi, että venäläisten omissa näytteissä fosforikuormitus alkoi näkyä vuonna 2008. Kuormitus ei kuitenkaan alkanut tuolloin, vaan näytteenottopaikkaa satuttiin siirtämään lähelle ojansuuta, josta fosforin kyllästämä vesi valuu Luga-jokeen.

Joen fosforipitoisuutta oli seurattu jo vuodesta 1986, mutta aiempi näytteenottopaikka sijaitsi ojansuun yläpuolella. Uudessakin paikassa fosforipitoisuudet heittelivät valtavasti. Välillä tuloksissa näkyi erittäin paljon fosforia, välillä taas varsin vähän.

"Näytteenottopaikka oli niin lähellä ojaa, ettei fosfori ehtinyt sekoittua joen veteen ja siksi pitoisuudet heittelivät", Knuuttila selitti.

Venäläisten tulokset johtivat siihen, että Luga-joen tutkiminen otettiin mukaan Itämeren suojelukomission Helcomin Balthzar-projektiin, jossa pyritään auttamaan venäläisiä viranomaisia pääsemään paremmin selville maansa kuormituksesta. Syke taas on toiminut konsulttina projektissa.

Ympäristökeskus otti marraskuussa ja tammikuussa näytteitä kahdesta ojasta, jotka laskevat lannoitetehtaan kipsijätevuoresta Lugaan. Tuloksista selviää, että Lugaan pääsi marraskuussa pahemmin saastuneen ojan kautta päivässä 1900 kiloa fosforia. Yhtä paljon kuin 100 000 asukkaan kaupungin puhdistetut jätevedet sisältävät kokonaisen vuoden aikana.

Tammikuussa, kun maa oli jäätynyt, ojien kautta Lugaan ja edelleen Suomenlahteen päätyi vielä tätäkin enemmän fosforia. Syken arvion mukaan Fosforitin jätekasasta valuu Suomenlahteen yli tuhat tonnia fosforia vuodessa, siis yli neljä kertaa enemmän kuin Pietarista ja enemmän kuin koko Suomesta.

Knuuttila ei tiedä, kuinka pitkään fosforikuormitus on jatkunut näin korkeana. Ainakin vuodesta 2008, jolloin ensimmäiset mittaushavainnot tehtiin. Knuuttilan mukaan myös vuoden 2006 satelliittikuvista näkyy, että jokeen laskeva vesi on fosforin vaalentamaa.

Fosforit-tehdas perustettiin jo 1960-luvulla tuoreen fosforiittikaivoksen kylkeen. Fosforiittiesiintymä ehtyi vuosien mittaan, mutta tehdas toimii edelleen muualta tuodun raaka-aineen turvin.

Koska massiiviset fosforipäästöt ovat peräisin nimenomaan kipsijätevuoresta, Knuuttila arvioi, etteivät ne olleet yhtä suuria kaivoksen alkuaikoina, kun vuori oli vielä pienempi.

"En usko, että 1960–70-luvuilla oli tällaisia määriä. Mutta 2000-luvun aikana varmaankin päästöt ovat olleet suuria."

Uuden suuren päästölähteen löytyminen Itäiseltä Suomenlahdelta on takaisku toiveille Suomenlahden suhteellisen nopeasta toipumisesta. Tilanteen ajateltiin jo paranevan itäisillä vesillä, kun Pietarin jätevesien puhdistus saatiin kuntoon. Nyt laskut menevät uusiksi.

Niinistön mielestä löydössä on kuitenkin se hyvä puoli, että kun se on tiedossa, sille voidaan myös tehdä jotakin.

"Päästöjen mittaluokkaan nähden tähän puuttuminen on äärimmäisen kustannustehokasta."

Käytännössä päästöt saataisiin murto-osaan rakentamalla laskuojiin valumavesipuhdistamo. Puhdistamon kustannuksiksi arvioidaan noin 20 miljoonaa euroa.

"Vastuu toimenpiteistä ja kustannuksista on venäläisillä. Me tarjoamme suomalaista osaamista."

Niinistö on jo ottanut kirjeitse yhteyttä Venäjän luonnonvara- ja ympäristöasioista vastaavaan ministeri Juri Trutneviin. Niinistö uskoo, että kevään aikana päästään jo neuvottelemaan korjaustoimenpiteiden aikataulusta.

Balthazar-projektin vetäjä Kai Forsius kertoi, että Helcomin, Syken ja ympäristöministeriön ryhmä pääsee näillä näkymin Fosforit-tehtaalle parin viikon sisällä. Baltic Sea Action Group -säätiön luonut Ilkka Herlin puolestaan toivotti Fosforitin omistavan Eurochem-firman liittymään säätiön toimintaan seuraavassa kokouksessa.

"Jos on sattunut tällainen mainehaitta, niin siinä on hyvä mahdollisuus korjata se."

Ministeri Niinistö taas muistutti, ettei yllätyksellisen päästölähteen paljastumisen vuoksi pidä vähätellä Itämeren suojelutoimia.

"Ei pidä ajatella niin, että se tekisi meidän hyvät tekomme, meidän saavuttamamme päästövähennykset tyhjiksi", Niinistö sanoi.

Luga