Loviisan uuden voimalan kohtalo saattaa riippua Helsingistä

2.10.2014 13.29

Juha Honkonen

Heti kun työ- ja elinkeinoministeriö oli kaatanut Olkiluoto 4 -ydinvoimalan jatkoaikahakemuksen, alkoi arvailu Fortumin aikeista jättää voimalahakemus ensi hallituskaudella. Sille on kuitenkin nousemassa kunnallispoliittinen este.

Fortum kertoi Talouselämälle (32/2014), että yhtiö on yhä kiinnostunut rakentamaan kolmannen ydinreaktorinsa Loviisaan niin, että laitos tuottaisi myös kaukolämpöä (CHP) pääkaupunkiseudulle.

”Loviisan jatko kiinnostaa ennen kaikkea CHP-ydinvoimamuodossa, mutta meillä ei ole mitään työn alla sen suhteen”, sanoo Fortumin viestintäjohtaja Helena Aatinen. Hän ei suostu avaamaan asiaa Vihreälle Langalle sen enempää.

Ajatus sähkön ja lämmön yhteistuotannosta oli sama 2010, kun Fortum edellisen kerran haki periaatelupaa. Loviisa 3 -voimala on taloudellisesti kannattava vain, jos se tuottaisi myös kaukolämpöä.

Neljä vuotta sitten ensin Helsingin energia tyrmäsi ydinlämmön toteuttamiskelvottomana, ja sen jälkeen hallitus jätti Fortumin vaille lupaa.

Ydinvoimapaletti on sittemmin muuttunut yllättävänkin reippaasti. Kummatkin luvan saaneista, Teollisuuden voima ja Fennovoima, ovat suurissa vaikeuksissa. Voi hyvin olla, ettei kumpikaan voimala valmistu koskaan.
Helsingin energian kanta sen sijaan on vain vahvistunut.

”Olemme selvittäneet ydinkaukolämpöä ja tulleet tulokseen, ettei se ole teknis-taloudellisesti järkevää”, ympäristöjohtaja Maiju Westergren sanoo.

Hänen mukaansa Helsingin kaukolämpöjärjestelmä perustuu lähivoimalaitoksille. Putki Loviisasta Helsinkiin taas maksaisi jopa kaksi miljardia euroa.

Konsulttiyhtiö Pöyryn 2010 tekemän selvityksen mukaan ydinvoimalla tuotettu lämpö olisi kuitenkin kustannustehokkain vaihtoehto alentaa pääkaupunkiseudun päästöjä 2020–2080.

Helsingin vihreiden valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Otso Kivekäs tyrmää Pöyryn laskelmat. Hänen omien laskelmiensa mukaan kun lämpöä tehdään yhteistuotannossa tuhat megawattia, 287 megawattia sähköä kuluu hukkaan.

Ongelma on sama kuin aurinkovoimalla. Ydinvoimalla pitää tuottaa lämpöä silloin, kun sähköäkin tarvitaan paljon. Eli talvella. Silloin sähkövaje täytettäisiin hiililauhdevoimalla, mikä lisää päästöjä. Sähkö kannattaisi käyttää sähkönä.

”Ydinkaukolämpö ei yksinkertaisesti ole rationaalinen investointi eikä vähennä päästöjä verrattuna tilanteeseen, että samainen ydinvoimala rakennettaisiin vain sähköntuotantoon”, Kivekäs sanoo.

Helsingin Energian Fortumin kannalta kielteisen päätöksen taustalla saattaa olla myös yhteistyö muiden ydinvoimaloiden kanssa. Yhtiö on osakkaana Teollisuuden voimassa. Helsingin kaupunki taas omistaa 40 prosenttia Vantaan energiasta, joka on osakkaana Fennovoimassa. Vihreä valtuustoryhmä esittää, että Helsinki irrottautuu tästä osuudesta.

Helsingin energian pääpolttoaineena on maakaasu. Se kattaa yhtiön energiankäytöstä noin puolet. Kolmannes tulee kivihiilestä. Yli 90 prosenttia energiasta on fossiilista, joten Helsinki on vielä hyvin epäekologinen kaupunki.
Valtuuston linjausten mukaisesti osuus lasketaan alle 80 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Kaupunki lisää myös energiatehokkuuttaan, mikä vähentää kaukolämmön tarvetta.

ydinvoima  helsinki 

Tweet