Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Lohiasiantuntija: Kaikkea mistä tykkää ei ole pakko tappaa

7.10.2013 11.08

Sammeli Heikkinen

Lohi on arvokas kala, joka tuo paljon työtä ja rahaa. Mutta vain jos se pidetään hengissä, muistutti Pohjois-Atlantin lohirahaston (NASF) puheenjohtaja Orri Vigfússon, joka puhui maanantaiaamuna Suomen kalastusmatkailun tulevaisuutta käsittelevässä seminaarissa.

Islantilainen Vigfússon kertoi, että nykyään Islannissa kalastusmatkailusta saadaan jopa sata miljoonaa euroa vuodessa ja se työllistää noin 1200 ihmistä. Näin siitä huolimatta, että vuosittainen lohisaalis on noin 40 – 50 000 lohta.

"Neljäkymmentä jokeen noussutta lohta työllistää yhden ihmisen. Joka kerran kun tällainen lohi pyydystetään, se tuottaa noin 1000 – 2000 euroa."

Ja yksi lohi voidaan selvitysten mukaan pyytää kolmekin kertaa.

"Kaikkea mistä pitää ei ole pakko tappaa", Vigfússon tiivisti.

Islannissa saaliiksi saatu lohi lasketaan yleensä takaisin veteen. Lisäksi kalastus on tarkasti säädeltyä: kalastuspäiviä on vuodessa noin 70–80 ja osa vuorokaudesta on myös rauhoitettua. Vigfússonin mukaan tavoitteena on, että kaikki kalastus olisi perhokalastusta.

Tiukan sääntelyn vuoksi Islannin lohikannat ovat kasvaneet ja samalla kalastusmatkailijoiden kiinnostus räjähtänyt.

"Kun lohikanta on kolminkertaistunut, tulot ovat kymmenkertaistuneet", Vigfússon sanoi.

Hänen mukaansa lupia myytäessä kaupaksi menevät aina ensimmäisenä parhaan saalismahdollisuuden takaavat luvat, jotka ovat myös kalleimpia.

Suomessa etenkin loheen perustuva kalastusmatkailu on Helsingin yliopiston kalataloustieteen professorin Hannu Lehtosen mukaan melko alkeellista. Suuri ongelma on se, että harvojen patoamattomien jokien vaelluskalakannat ovat heikossa kunnossa.

"Esimerkiksi Simojoen kalastusmatkailu voisi joidenkin arvioiden mukaan olla jopa kymmenen miljoonan euron tulonlähde, jos jokeen pääsisi nousemaan riittävästi lohta", Lehtonen kertoi ja vertasi tilannetta suurin piirtein samankokoiseen Ruotsin Mörrumjokeen, jossa kalastusmatkailu tuottaa liki kuusi miljoonaa euroa vuosittain.

Suomessa loheen perustuvan kalastusmatkailun ongelma on jopa Tenolla ja Torniojoella turhan heikko saalisvarmuus. Lohta yksinkertaisesti ei ole kovin paljon, kun taas vaikkapa Islannissa ja Skotlannissa kannat on saatu siihen kuntoon, että kalastusmatkaiija saa sieltä varmemmin myös saalista.

Lehtisen mukaan Suomen suurin ongelma on merialueiden liian suuri sekakantakalastus. Ammattikalastuksesta saadaan vuosittain noin miljoona euroa. Samaan aikaan lohta kuitenkin istutetaan 6–7 miljoonan euron arvosta.

"Ei mitään järkeä. Saaliista istutettua kalaa on ehkä 0,2–0,3 miljoonan euron edestä."

Lehtonen muistuttaa, että suurin osa lohen istutuksesta on velvoiteistutuksia, joihin voimayhtiöt on määrätty jokien patoamisen korvaamiseksi. Velvoiteistutuksissa ei hänen mukaansa ole juuri mieltä, vaan rahat kannattaisi ennemmin käyttää kalojen luontaisen lisääntymisen mahdollistamiseen.

"Kemijoellakin luultavasti saataisiin parin–kolmen vuoden istutuskuluilla rakennettua kalaportaat mereltä Ounasjokeen saakka."

Patoamaton Ounasjoki laskee Kemijokeen Rovaniemellä. Rovaniemen ja Kemijoen suun välillä on viisi voimalaitosta.

Itämeren lohen pyyntikiintiöstä päätetään tässä kuussa ensin Suomessa ja sen jälkeen lopullisesti EU:ssa. Kalastusmatkailuseminaaria voi seurata nettilähetyksenä Kalamies.comin sivulla.

kalastus  lohi 




Viite