Lisää velkaa ja menoksi?

16.12.2010 15.50

Hanna Eriksson

Suomella on muihin euromaihin verrattuna vähän velkaa. Velanoton kasvattaminen on silti vaihtoehto, josta useimmat poliitikot mieluiten vaikenevat, eivätkä ainakaan julkisesti kannata.

Poliittisen taloustieteen tutkija, demaritaustainen Lauri Holappa on eri mieltä. Hänen mukaansa Suomen nimenomaan kannattaa ottaa lisää velkaa ja jatkaa elvytystoimia.

”Vyönkiristykseen ei pidä alkaa”, Helsingin yliopiston globaalin hallinnan tutkimuksen huippuyksikössä työskentelevä Holappa toteaa.

Lainanotto tukisi hänen mukaansa talouskasvua.

”Kun yksityinen talous on pysähtynyt ja samalla julkista taloutta kuritetaan, menoleikkausten seurauksena työttömyys voi kääntyä voimakkaaseen kasvuun”, Holappa varoittaa.

Tällöin bruttokansantuote laskee. Velanoton välttäminen voikin kasvattaa velan suhdetta bruttokansantuotteeseen. Työttömyyden kasvun aiheuttamat ongelmat myös kestävät pitkään.

”Työttömyyden seuraukset voivat olla tuleville sukupolville paljon raskaammat kuin velkaantumisen”, Holappa toteaa.

Tällä hetkellä Suomella on euromääräisesti velkaa enemmän kuin koskaan ennen, mutta bruttokansantuotteeseen suhteutettuna ollaan vielä kaukana 1990-luvun laman jälkeisistä vuosista.

Velkaa on 74,4, miljardia euroa, mikä on 43 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Ensi vuonna lisävelkaa otetaan näillä näkymin noin kahdeksan miljardia euroa.

Valtion velan korkomenot ovat finanssikriisin aikana olleet pienet. Valtion velasta maksetaan tänä vuonna korkoja 2,1 miljardia euroa, kun esimerkiksi vuonna 1998 korkoja maksettiin 5,6 miljardia euroa, vaikka velkaa oli 5 miljardia euroa vähemmän.

Plussat ja miinukset

+ Suomella on ennestään vähän velkaa muihin euromaihin verrattuna.

+ Velalla voidaan lykätä kipeämpiä ratkaisuja.

- Velaksi eläminen ei voi jatkua loputtomiin. Muut euromaat alkavat nopeasti rähjätä.

- Suomi ei voi juurikaan vaikuttaa euroalueen korkoihin. Jos korot nousevat, lainanhoito tulee kalliiksi.