Mikael Ahlfors

Linnuista käydään kovaa taistelua

7.5.2010 12.01

Noora Jussila

”mustakurkku-uikkuja! Tuossa, ihan lähellä!” huudahtaa BirdLife Suomen suojeluasiantuntija Margus Ellermaa.

Toukokuisena tiistaiaamuna sää on poikkeuksellisen huono lintujen bongaukseen, sillä räntää tulee vaakatasossa, mutta se ei vesilintuja hetkauta. Mustakurkku-uikkupariskunta lipuu arvokkaasti ohi.

Suomenojan lintuallas on erityisen hyvä paikka juuri mustakurkku-uikkujen bongaamiseen. Suomi on kansainvälisen sopimuksen mukaan vastuussa mustakurkku-uikun suojelusta. 40 prosenttia Euroopan kannasta pesii Suomessa, ja ne pitävät juuri Suomenojan kaltaisista matalista ja rehevistä lätäköistä. Laji on selvästi vähentynyt viime vuosina.

Suomenojalla elää toki monia muitakin lajeja. Parhaimmillaan Ellermaa on bongannut Suomenojalla 70 lajia yhden päivän aikana. Se oli Tornien taisto -päivä, eli BirdLifen järjestämä kilpailu, jossa pyritään bongaamaan mahdollisimman monta lajia lintutornista kahdeksassa tunnissa. Seuraava Tornien taisto on huomenna lauantaina.

Naurulokit räkättävät. Suomenojan valtti lintukosteikkona on, että sen poikastuotto on ylivertainen. Poikastuotto taas on paras keino lintukantojen kasvattamiseen. Silti Suomenoja ei ole missään suojeluohjelmassa, vaikka lintualtaan arvo onkin tunnustettu.

Espoo päätti viime vuoden lopussa siirtää vedenpuhdistuslaitoksen pois alueelta. Tilalle on suunniteltu metroasemaa ja 11 000 asukkaan asuinaluetta. Alueen suunnittelutyö on tarkoitus aloittaa vielä tänä keväänä.

Ellermaan mielestä vedenpuhdistamon ja kosteikon yhteensovittaminen on paljon helpompaa kuin asutuksen ja kosteikon yhteensovittaminen.

”Järjestyksen pitäisi olla, että ensin päätetään suojelurajauksesta ja sitten katsotaan mitä alueelle mahtuu. Ainahan pystytään yhdistämään, mutta siinä tehdään sitten kompromisseja. Luonnon monimuotoisuuden vähenemistä ei ole saatu pysäytettyä, koska luonnon kanssa tehdään aina kompromisseja, jolloin luonnon asemaa heikennetään vähitellen.”

Metro- ja asuinaluesuunnittelun lisäksi Suomen linnustoon vaikuttaa myös ilmastonmuutos. Se näkyy ainakin siten, että muuttolinnut saapuvat entistä aiemmin. Lisäksi ilmaston lämpeneminen tuo Suomeen uusia lintuja.

Ellermaa epäilee, että esimerkiksi jalohaikara leviää Suomeen seuraavan kymmenen vuoden sisällä. Ilmaston lämpenemisen vuoksi myös esimerkiksi kyhmyjoutsen on levinnyt Suomessa rannikoilla jo Ouluun asti.

Sen sijaan arktisille alueille ja pohjoistaigalle tyypillisten lajien, kuten lapasotkan, pilkkasiiven, koskikaran ja karikukon eteläisimmät populaatiot ovat häviämässä. Etelä-Suomen kosteikkolinnuilla menee Ellermaan mukaan kaikkein huonoimmin Suomen kansainvälisesti tärkeimpien lintukohteiden seurantojen perusteella.

Onnistuneita suojeluesimerkkejä löytyy esimerkiksi Lapista, missä suojelu alkaa jo näkyä metsälinnustossa, jonka kannat näyttävät olevan hieman kasvussa luonnontilaisissa metsissä.

Tweet