Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
VATT ja VTT
Palkit kyykkyyn. Punaisissa, liikennettä kuvaavissa palkeissa on selvityksen mukaan eniten vähennettävää.
Liikenne avainasemassa EU:n päästötavoitteiden saavuttamiseksi Suomessa
17.4.2014 13.59
VTT ja VATT ovat julkistaneet väliraportin, jossa arvioidaan EU:n vuotta 2030 koskevien päästövähennystavoitteiden Suomeen kohdistuvia vaikutuksia.
Jos EU päätyy komission esittämään 40 prosentin päästövähennystavoitteeseen vuodelle 2030 ja taakanjaon perusteet ovat samanlaiset kuin vuoden 2020 tavoitteissa, tulee Suomen vähentää päästökaupan ulkopuolisia päästöjään 35–40 prosenttia vuoteen 2005 mennessä.
Selvityksen mukaan päästöjen vähentäminen on kaikkein kustannustehokkainta liikennesektorilla, mikä tarkoittaisi, että noin puolet yli kymmenen megatonnin päästövähennyksestä hoidettaisiin liikenteessä.
”Päästöjä voidaan vähentää uusimalla ajoneuvokalustoa nopeasti, sähköistämällä autokantaa ja ottamalla käyttöön biopolttoaineita. Alustavien laskelmien perusteella toisen sukupolven biopolttoaineet olisivat Suomelle kustannustehokkain tapa vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Tällöin biojalosteiden osuus maantieliikenteessä kasvaisi lähes 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä”, työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa todetaan.
Myös rakennusten lämmityksessä ja jätesektorilla on mahdollisuuksia huomattaviin leikkauksiin. Sen sijaan maatalouden, työkoneiden tai teollisuudessa syntyvien flurattujen kasvihuonekaasujen (niin sanotut F-kaasut) radikaali leikkaaminen ei vaikuta taloudellisesti mahdolliselta. Energiantuotannon päästövähennykset hoituvat päästökaupan kautta eikätkä se siten ole mukana VTT:n ja VATT:n laskelmissa.
Selvityksessä havaittiin, että kahden tarkastellun vaihtoehdon, 36 ja 40 prosentin päästövähennysten, välillä on on huomattava hintaero. Alempi tavoite edellyttäisi noin 350 miljoonan euron vuotuisia lisäinvestointeja, mutta vain neljän prosenttiyksikön kiristys nostaisi vuosittaisen laskun noin 450 miljoonaan euroon.
Kansantalouden tasolla 36 prosentin päästövähennykset laskisivat Suomen BKT:ta 0,4 prosenttia, kun taas 40 prosentin vähennys leikkaisi BKT:sta peräti 0,8 prosenttia. Tuonti laskisi (-1,5–1,7%) vientiä (-1,6–2,0%) vähemmän, jolloin myös kauppatase heikkenisi. Vaikutukset työllisyyteen jäisivät selvästi pienemmiksi (-0,3–0,6%).
Loppuraportissa on määrä tarkastella myös toimien myönteisiä vaikutuksia valtiontalouteen, esimerkiksi päästökauppa- ja hyödykeverotulojen kasvua.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
