Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
NOAA/Wikimedia
Oikeudeton? Pian päätetään, onko eläin lain edessä vain esine.
Lakiuudistuksen suuri kysymys: Onko eläin vain esine?
20.9.2012 14.58
Tuleeko suomalaisesta, rauhoittamattomasta eläimestä lain edessä jotain muuta kuin esine?
Tämä on kenties periaatteellisesti tärkein kysymys, kun eläinsuojelulain uudistusta aletaan viedä tosissaan eteenpäin. Lakiuudistusta valmisteleva työryhmä on määrä nimetä tällä viikolla.
Nykyinen eläinsuojelulaki on vuodelta 1996 mutta kipeästi uudistuksen tarpeessa.
Apulaisosastopäällikkö Riitta Heinonen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo, ettei laki nykyisellään ole perustuslain mukainen.
”Nykyisen perustuslain mukaan pitäisi näkyä laissa, mitä valtuuksia on eläinten kanssa työskentelevillä ihmisillä, esimerkiksi viranomaisilla.”
Ja kun nämä valtuudet määritellään, uudistetaan samalla koko lakikokonaisuus. Heinonen ei halua vielä spekuloida, millaista lakia ruvetaan tekemään.
Tavoitteena on kuitenkin linjata eläinten käsittelyn yleisiä periaatteita ja tehdä laki, joka koskee kaikkia eläimiä. Tosin poislukien koe-eläimet, joita koskeva laki on menossa eduskuntaan jo nyt.
Ministeriö linjaa lainvalmistelusta kertovalla sivulla, että uudistuksen tavoitteena on parantaa eläinten hyvinvointia, mutta sitä on päivitettävä vastaamaan nykypäivän vaatimuksia myös perusoikeuksien suhteen.
Onko tulossa siis jonkinlainen eläinoikeuksien julistus?
”Ei tässä vaiheessa voi vielä sanoa, mitä työryhmä tulee miettimään. Tässä asiassa pitää kuitenkin huomioida, mitä maailmalla on meneillään ja olla siitä tietoinen, kun kantoja muodostetaan.”
Ministeriön teettämästä raportista selviää, että perinteinen eläimen esineeseen rinnastava lainsäädäntö on muuttumassa Euroopassa.
Suomen nykyinen lainsäädäntö katsoo, että oikeuskelpoisia ovat niin sanotut oikeushenkilöt, eli yritykset ja yhteisöt sekä luonnolliset henkilöt eli ihmiset. Kaikki muut ovat esineitä. Olivatpa sitten kottikärryjä, kissanpentuja, tikkatauluja tai lehmiä.
MMM:n raportissa vertaillaan Norjan, Ruotsin, Tanskan, Sveitsin ja Alankomaiden eläinsuojelulainsäädäntöä. Alankomaiden laissa korostetaan eläinten itseisarvoa, joka velvoittaa tunnustamaan eläimet tunteviksi olennoiksi. Myös Norjan lain mukaan eläimillä on itseisarvo.
Pisimmälle menee Sveitsin eläinsuojelulaki, jonka mukaan eläin ei ole esine. Laki ei kuitenkaan määrittele, mikä eläin on.
Eläinten oikeudellista asemaa yritettiin viedä maassa kansanäänestyksellä vielä pitemmälle niin, että eläimille olisi nimetty omat asianajat, jotka puolustavat kaltoinkohdeltuja eläimiä oikeudessa. Tämä ehdotus kaatui koko maan tasolla, mutta Zürichin kantonissa eläinten asianajaja jo on.
Riitta Heinosen mukaan maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok) on asettanut lainvalmistelun takarajaksi vuoden 2014 lopun, jotta laki saataisiin säädettyä tämän hallituskauden aikana.
”Katsotaan, miten hyvin aikataulussa pysytään. Edellisen kerran eläinsuojelulain uudistamiseen kului kuusi vuotta.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
