Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
ely-keskus.fi
Kovaa tekstiä. Ylä-Savossa luotto Talvivaaraan ja ely-keskukseen on mennyttä. Kuvakaappaus Kainuun ely-keskuksen päätöksen lausunto-osasta (sivu 5).
26.4.2013 12.33
TALVIVAARAN KAIVOSTA valvova Kainuun ely-keskus on hyväksynyt perjantaina antamassaan päätöksessä kaivoksen massiiviset poikkeusjuoksutukset ympäröiviin vesistöihin.
Jo valmiiksi suuren poikkeusjuoksutuskiintiön nostamiseen ely-keskus ei kuitenkaan suostunut. Tästä voi seurata kaivokselle vaikeuksia, sillä se on käyttänyt huomattavan osan juoksutuskiintiöstään ja kaivosalueella on edelleen luultavasti miljoonia kuutioita ylimääräistä vettä. Lisäksi Kortelammen hätäpatoallas näyttää täyttyvän luonnonvesistä paljon ennakoitua rivakampaan tahtiin.
Kuten kaikki keskeiset Talvivaara-päätökset viime aikoina, myös uusin on annettu ympäristönsuojelulain poikkeus- ja hätätilanteita koskevien pykälien perusteella.
Jatkuvan poikkeuslupapelin aiheuttama turhautuneisuus näkyy Kainuun ely-keskuksen uusimpaan päätökseensä pyytämistä lausunnoista.
Kovasanaisin on Ylä-Savon Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Soten ympäristölautakunta arvioi, ettei vesien käsittely kaivosalueella ole Talvivaaran tai elyn hallinnassa ja että kaivosyhtiö toimii ympäristöluvan vastaisesti ja ely on syyllistynyt laiminlyönteihin kaivoksen valvonnassa.
"Vakiintuneeksi käytännöksi näyttää muodostuneen se, että Talvivaara toteuttaa toimenpiteen, josta aiheutuu ympäristön pilaantumista, tekee sen jälkeen (...) ilmoituksen Kainuun ely-keskukselle, Kainuun ely-keskus pyytää lausuntoja viranomaisilta siten, että lausunnot tulee antaa muutamassa päivässä ja tekee sen jälkeen (...) päätöksen hyväksyen Talvivaaran ilmoituksen huomioimatta lausuntoja."
Sote katsoo, ettei Kainuun elyllä edes ole ollut oikeutta hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen.
Soten ympäristölautakunta vaatiikin, että Talvivaaran toiminta keskeytetään toistaiseksi ja kaivosyhtiö määrätään järjestämään vesien varastointi kaivosalueella ja puhdistamaan pilaantuneet maa- ja vesialueet.
Lisäksi Sote vaatii lausunnossaan, ettei kaivoksen uudelleen käynnistystä pidä harkita, ennen kuin sen toimintaa koskeva rikostutkinta valmistuu.
Talvivaaran tämän kevään sekava jätevesijupakka alkoi helmikuun puolivälissä, kun Kainuun ely antoi kaivosyhtiölle poikkeustilannepykälän perusteella luvan juoksuttaa ylimääräistä käsiteltyä jätevettä ympäröiviin vesistöihin yhteensä noin 1,8 miljoonaa kuutiota kesäkuun loppuun mennessä.
Talvivaara saa ympäristöluvan mukaan laskea vuodessa ympäristöön 1,3 miljoonaa kuutiota jätevettä.
Elyn päätöksestä valitettiin ja Vaasan hallinto-oikeus kumosikin sen osittain omalla välipäätöksellään huhtikuun alussa. Tuolloin oikeus rajoitti ylimääräisen jäteveden laskemista etelään Vuoksen vesistöön, sillä se katsoi suurista juoksutuksista aiheutuvan melkoisen pilaantumisriskin kaivoksen aiempien päästöjen heikentämille lähivesille.
Hallinto-oikeus asetti etelän suunnan juoksutusten rajan seitsemään prosenttiin kaivosalueelta pohjoiseen laskevan Kalliojoen virtaamasta. Huhtikuun alkupuolella tämä olisi tarkoittanut jopa alle sadan kuution tuntijuoksutusvauhtia, tulva-aikana moninkertaisesti suurempaa määrää.
Käytännössä tämä päätös ei ehtinyt vaikuttaa Talvivaaran toimintaan, sillä muutaman päivän kuluttua sen alkamisesta kaivoksella sattui järjestyksessä neljäs jäteallasvuoto. Tähän tilanteeseen nojaten Talvivaara ilmoitti, ettei se voi noudattaa oikeuden antamaa kiintiötä.
Sen jälkeen Talvivaara on juoksuttanut tunneittain etelän suuntaan jopa 1600 kuutiota jätevettä. Tämän toiminnan Kainuun ely on hyväksynyt. Näyttää siis siltä, että perjantaisella päätöksellään ely kumosi Vaasan hallinto-oikeuden aiemman elyn antaman päätöksen kumoamisen...
Ja näitä poikkeuslupa-asioita on vielä ainakin kaksi ely-keskuksen käsittelyssä. Toinen koskee jätevesien johtamista ohi kipsisakka-altaan ja toinen alueen hulevesien johtamista pois kaivosalueelta käsittelemättä ja lupakiintiöiden ulkopuolelta.
Hulevesien johtaminen liian veden kanssa kamppailevalta kaivokselta voi olla sen toiminnalle olennainen asia.
Kainuun Sanomat nimittäin kertoi tiistaina, että jätevettä oli siihen mennessä juoksutettu yli 1,2 miljoonaa kuutiota. Poikkeuskiintiöstä on siis jäljellä enää kolmannes.
Kainuun elyn mukaan niin sanotussa Kortelammen padossa ei ole varotilavuutta edes marraskuussa ja huhtikuussa vuotaneisiin kipsisakka-allas ykköseen ja kakkoseen jääneille 300 000 kuutiolle jätevettä.
Altaan muissa lohkoissa on erittäin metallipitoista ja hapanta jätevettä peräti 1,8 miljoonaa kuutiota. Ely-keskuksen mukaan aiempien vuotojen vesivirrat ovat kulkeneet näiden lohkojen ali ja luultavasti heikentäneet niitä.
Kortelammen padon suhteen ely-keskus tuo esiin myös uuden ongelman: Talvivaara ei ole kyennyt rajoittamaan varoaltaan valuma-aluetta odotetusti. Sen vuoksi allas täyttyy pelkästään alueen luonnonvesien vuoksi.
Ely-keskus päättelee, ettei riittävää varotilavuutta saavuteta edes nykyisten suurten juoksutusten avulla. Samalla ely vaatii, että kipsisakka-altaiden vesimääriä pitää vähentää ja toteaa, ettei Kortelammen tapaista hätäpatoa pitäisi käyttää vesien säilömiseen.
Elyn ohjeet ovat toki melko epämääräisesti muotoiltuja, eikä itse päätöksessä anneta mitään määräyksiä kipsisakka-altaiden tai hätäpatojen tyhjentämisestä.
Mutta jos kaivosyhtiö toimisi elyn ohjeistuksen mukaisesti, vaihtoehdot veden säilytyspaikoista jäävät vähiin. Käytännössä ainoa iso ja varmasti pitävä allas kaivosalueella on avolouhos. Tosin siinäkin on jo valmiiksi vettä. Ja avolouhoksen pitäminen veden vallassa luonnollisesti estää louhinnan.
Jatkuvasti vesi- ja ympäristökriisistä huolimatta Talvivaaran pitäisi saada myös tuottava kaivos- ja metallinerotustoiminta käyntiin. Poikkeuksellisen laaja osakeanti toi käteistä, mutta jos metallintuotanto ei pyöri uskottavasti tämän vuoden puolella, kaivosyhtiön taru voi loppua lyhyeen.
Joten Talvivaaran kannalta voi olla aivan olennaisen tärkeää se, että se saa laskettua huomattavia määriä hulevettä ohi vähiin käyvän jätevesikiintiön.
Huleveden laadusta vain ei ole selvää tietoa, sillä on epäselvää miten pahasti esimerkiksi sula- tai sadevesi saastuu kaivosalueella ja miten se saadaan pidettyä erillään kaivoksen prosessi- ja jätevesistä.
kaivosteollisuus  jätevedet  talvivaara  luvitus 
Tweet