Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Evaluaatio. Kuntaliiton hankkeiden ongelmat ilmenevät ulkoministeriön teettämistä selvityksistä.
Kuntaliiton epäillään tuhlanneen kehy-rahoja useita vuosia
15.6.2012 11.25
Kuntaliiton hallinnoimissa ja kuntien toteuttamissa kehitysapuhankkeissa epäillään vakavia ongelmia. Mahdollisesti jopa miljoonia euroja on käytetty väärin lähes kymmenen vuoden ajan, vaikka ulkoministeriö on huomauttanut asiasta toistuvasti. Rahoilla on muun muassa ryypätty. Tiedot perustuvat Vihreän Langan saamiin ministeriön selvityksiin.
Ulkoministeriö päätti perjantaina teettää Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelmasta erityistilintarkastuksen. Tarkastus kestää joitain kuukausia, joksi ajaksi hankkeen toteutus keskeytetään.
Kuntaliitto on hallinnoinut 20 kunnan apuhanketta viidessä Afrikan maassa. Ulkoministeriö teetti projekteista tilintarkastusyhtiö KPMG:llä toiminnan tarkastuksen viime vuoden lopulla. Läpi käytiin kahden maan, Tansanian ja Namibian, hankkeet. Väärinkäytöksiä havaittiin useimmissa projekteissa.
Epäilyttäviä hankkeita ovat toteuttaneet ainakin Hartola, Tampere, Kemi, Kokkola, Hämeenlinna, Kangasala, Lempäälä ja Vantaa.
Selvitysten mukaan apurahoilla olisi muun muassa ostettu huomattava määrä alkoholia. Lisäksi vähävaraisille tarkoitettu päiväkoti rakennettiinkin rikkaiden asuinalueelle, ja tyttöjen asuntolaan asutettiinkin vain poikia. Hankkeiden tulokset ovat olleet hyvin vaatimattomia, ja suurin osa rahoista on mennyt hallinnollisiin kuluihin. Varoja on mennyt muun muassa kuntien virkamiesten ja poliitikkojen Afrikan-matkoihin.
Kuntaliiton mukaan evaluaatiossa ja toiminnan tarkastuksessa on tehty virheitä.
”Hallintokulut eivät ole olleet 50:tä prosenttia, toisin kuin väitetään. Ei etelään lähetettyjen asiantuntijoiden kuluja voi laskea hallinnoksi. Evaluaatio ei edes käynyt kuitteja läpi”, Kuntaliiton kansainvälisistä järjestösuhteista vastaava johtaja Heikki Telakivi sanoo Vihreälle Langalle.
”Evaluaatioiden perusteella hankkeita on saatu jatkaa. Miksi ne nyt halutaan lakkauttaa? Kymmenen vuoden aikana ei ole annettu yhtään huomautusta.”
Vuonna 2002 pilotteina ja 2005 varsinaisesti alkaneissa hankkeissa on kuitenkin tehty evaluaatio kolmen vuoden välein. Tarkastuksissa on havaittu toistuvasti samoja väärinkäytöksiä, ja ulkoministeriö on vaatinut ongelmien korjaamista. Ratkaisevaa edistystä ei tarkastusten mukaan ole kuitenkaan tapahtunut.
Telakiven mukaan nyt on vaarana, että kunnat lopettavat kehitysapuhankkeensa.
”Aika moni on kysynyt, miksi olemme hankkeessa mukana – että mitä hyötyä siitä on kunnalle”, Telakivi sanoo.
Hankkeet on rahoitettu valtion kehitysyhteistyöbudjetista.
Kuntien yhteistyöohjelman tavoitteena on ollut etelän kuntien osaamisen vahvistaminen, hyvän hallinnon edistäminen ja vastavuoroinen oppiminen. Hankkeiden kokonaisbudjetti pelkästään vuosille 2011–2013 on seitsemän miljoonaa euroa.
Kuntaliitto vastaa:
Etelän kuntaohjelma on kehittänyt palveluja ja osaamista
Vihreä Lanka uutisoi 15.6.2011 Kuntaliiton hallinnoiman Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelman erityistilintarkastuksesta. Kuntaliitto toivottaa erityistilintarkastuksen tervetulleeksi.
Ulkoministeriö on teettänyt ohjelmasta jokaisena kolmivuotisena kautena ulkopuolisen arvioinnin: 2004, 2007 ja 2009. Jokainen arviointiraportti on suosittanut ohjelman jatkamista seuraavalla kaudella. Kuntaliiton tiedossa ei ole yhtään ulkoasiainministeriön huomautusta rahoituksen väärinkäytöksestä.
Edellinen arviointiraportti vuonna 2009 suositti, että kuntien asiaintuntijoiden tulisi tehdä useammin ja pitempikestoisia matkoja, koska ohjelma perustuu kuntien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden osaamisen hyödyntämiseen kehitysyhteistyössä. Kuntaliitto on huomioinut arviointiraporttien suositukset läheisessä yhteistyössä ulkoasiainministeriön kanssa.
Viime vuonna ministeriö teetti ohjelmasta evaluaation ja esitti sen perusteella helmikuussa 2012 muutoksia ohjelmaan. Merkittävintä oli kuntien omarahoitusosuuden käyttöönotto.
Ministeriön toivomat muutokset huomioitiin ohjelman seuraavaa vaihetta varten. Ministeriö ilmoitti jo huhtikuussa 2012, ettei heillä ole huomautettavaa Kuntaliiton evaluaation perusteella tekemiin muutoksiin.
Ministeriön viime vuonna teettämän KPMG:n tarkastuksen perusteella ministeriö ei ole antanut yksilöityjä ohjeita. Tarkastus muun muassa suositti ministeriön ja Kuntaliiton välille tiiviimpää dialogia. Kuntaliitto pitää tärkeinä kaikkia niitä huomioita, jotka edistävät laadukasta yhteistyötä.
Kuntaliitto on itse aktiivisesti toivonut ohjeistusten täsmentämistä. Kuntaliitto pyysi jo viime maaliskuussa ministeriöltä yksityiskohtaisia linjauksia siitä, mihin rahoitusta saa käyttää. Vastauksien tultua toukokuun lopussa Kuntaliitto päivitti ohjeistuksia seuraavaa ohjelmakautta varten, jonka tuli alkaa kesäkuun jälkeen.
Kuntaliitto on noudattanut sille ministeriön asettamia hallintokustannusraameja eikä KPMGn tarkastuksessa tuotu esille tätä koskevaa kritiikkiä.
Evaluaatiossa sen sijaan kuntien hallintokuluosuudessa oli vakava asiavirhe. Evaluaatiossa oli ilmeisesti kuntien asiaintuntijakuluja, vastoin ministeriön ohjeistusta, laskettu hallintokuluosuuksiin ja näin saatu keinotekoisesti korkeita lukuja.
Neljän viime vuoden aikana suomalaisten kuntien hallinto- ja koordinaatiokulujen keskiarvo on ollut 15,5 prosenttia. Ministeriön asettama katto on ollut 20 prosenttia. Hankkeet on tilintarkastettu vuosittain.
Ohjelmassa on ollut mukana 17 suomalaista kuntaa. Vertaisinstituutioden välisellä yhteistyöllä on voitu edistää peruspalveluiden parantamista ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksien vahvistamista etelässä.
Samalla suomalaisissa kunnissa on lisätty ymmärrystä köyhyyden vähentämisen sekä kestävän kehityksen edistämisen tärkeydestä globaalisti.
Heli Liikkanen
Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelman koordinaattori
Suomen Kuntaliitto
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
