Kuka saa etsiä ja käyttää hyväkseen tulevaisuuden xylitoleja?

28.10.2010 11.47

Hanna Eriksson

Tähän kysymykseen saadaan vastaus todennäköisesti ennen viikonloppua, sillä maailman geenivarojen käytöstä ja niiden tuomien hyötyjen jakamisesta ollaan pääsemässä sopuun kansainvälisessä biodiversiteettikokouksessa Nagoyassa, Japanissa. Xylitol on tuote, joka on kehitetty Suomen geenivaroista.

Geenivarojen käyttö ja hyötyjen jakaminen on yksi huomenna perjantaina päättyvän biodiversiteettikokouksen avainkysymyksiä. Jos geenivaroista saadaan sopu aikaan, päästään todennäköisesti yhteisymmärrykseen myös kokouksen muista pääaiheista, luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja suojelun rahoittamisesta.

Brasilian, Norjan, Japanin ja EU:n pääneuvottelijat hierovat nyt sopua 190 maan puolesta vielä avoinna olevista kysymyksistä. Kokouksen isäntämaa Japani on Yhdysvaltojen ohella suurin geenivarojen käyttäjä maailmassa.

Kokouksessa pitää saada päätettyä, millä ehdoilla esimerkiksi lääke- tai vaateteollisuus saa etsiä geenejä käyttöönsä eri maista. Samalla sovitaan, miten teollisuuden saamat voitot geenien käytöstä jaetaan tasapuolisesti eri osapuolten kesken. Esimerkiksi lääkkeistä suurin osa on kehitetty tropiikin alueen geeneistä.

Jos uusi päätös saadaan huomiseen mennessä tehtyä, Suomi sisällyttää sen lainsäädäntöönsä. Silloin myös suomalaisten teollisuusyritysten pitää pyytää ennakkoon lupa, jos ne haluavat etsiä geenejä käyttöönsä muista maista. Suomi taas voi päättää, antaako se ulkomaisten yritysten etsiä geenejä käyttöönsä Suomesta jokamiehenoikeuksilla vai pitääkö Suomestakin hakea lupaa geenien etsinnälle.

Geenivarasopimuksen neuvottelijoilla on isot paineet niskassaan. Jos geenivarojen käytöstä ei päästä sopimukseen, se voi asettaa koko YK:n alaisen neuvottelujärjestelmän toimivuuden, myös kansainvälisten ilmastoneuvottelujen osalta, kyseenalaiseksi.

Kirjoittaja on Vihreän Langan toimittaja, joka seuraa paikan päällä Japanin Nagoyassa pidettävää biodiversiteettikokousta.

luonnonsuojelu  monimuotoisuus