Mikael Ahlfors/Valtioneuvosto

Kerjäyslaki tulee – mutta miksi?

20.1.2011 13.01

Vihreä Lanka

Hallitus päätti keskiviikkona järjestyslain tiukentamisesta. Vihreä Lanka kysyi kokoomuslaiselta sisäministeriltä ja vihreältä oikeusministeriltä, miksi lakia piti rukata.

1. Miksi järjestyslakia pitää muuttaa? Eikö häiritsevään kerjäämiseen voida puuttua riittävän tehokkaasti jo nyt?

Sisäministeri Anne Holmlund: Nykyinen järjestyslaki ei ollut riittävän selkeä. On ollut selvä tarve sille, että nimenomaan aggressiivisesta kerjäämisestä ja toisaalta luvattomasta leiriytymisestä säädetään myös järjestyslaissa.

Oikeusministeri Tuija Brax: Järjestyslakia voi jo nyt lukea niin, että häiritsevä käytös, johon myös aggressiivinen kerjäys kuuluu, on julkisissa tiloissa kiellettyä. Alkuperäinen esitys kerjäyskiellosta olisi ollut väärä ratkaisu.

2. Järjestyslain rikkomisesta rangaistaan sakoilla. Mitä rangaistus käytännössä tarkoittaisi rahattoman kerjäläisen kohdalla?

Holmlund: Laeilla on ennaltaehkäisevä vaikutus. Poliisin kannalta ensisijaiset keinot ovat tietysti aina neuvot, ohjeet ja kehotukset. Sakottaminen ei ole ensisijainen tavoite, mutta lainsäädännössä pitää olla myös sanktioita, koska muuten sillä ei ole mitään merkitystä.

Brax: Joko hän pystyy ne maksamaan tai sitten hänet merkitään rekisteriin, etsitään hänen asuinpaikkansa ja aletaan periä maksuja. Käytäntö riippuu ulosoton resursseista.

3. Lakiesityksessä leiriytyminen kielletään taajamassa, jos se häiritsee yleistä järjestystä. Eikö lakimuutos ole järeä keino, jos ajattelee romanileirien yleisyyttä Suomessa?

Holmlund: Lainmuutoksen tarve oli ilmeinen. Tässä on puututtu nimenomaan siihen, jos kyse on yleistä järjestystä huomattavasti häiritsevästä tai terveyttä vakavasti vaarantavasta leiriytymisestä, tällöin kielto on mielestäni perusteltu. Slummityyppistä leiriytymistä ei pidä suosia.

Brax: Eihän tämä muutos tietenkään tuhansia ihmisiä koske, ja tässäkin lakimuutoksessa on tietyt väärintulkintariskinsä, koska kyllähän partiolaiset ja karavaanarit leiriytyvät taajamissa. Käytännössä tässäkin on nyt kootusti kerrottu ja siirretty järjestyslakiin osia, jotka ovat jo olleet olemassa. Poliittisen paineen takia haluttiin tehdä näin. Kynnys leireihin puuttumiselle on kuitenkin korkea ja hyvä niin.

4. Mitä tämä lakimuutos kertoo Suomen halusta auttaa muualta tulleita heikko-osaisia?

Holmlund: Kaikkein heikko-osaisimmat tuskin tänne edes tulevat. Huonoimmassa tilanteessa olevat jäävät kotimaihinsa. Tähän ilmiöön liittyy järjestäytymistä, ei yksittäinen mummo tänne yksin tule, vaan kyllä hänet tänne järjestetään, mutta sitä eivät tee hyväntekeväisyysjärjestöt, vaan enemmän tai vähemmän rikollisuuteen viittaavat järjestelmät. Tämä ei tietysti koske kaikkia tulijoita.

Brax: Mielestäni oli vain pragmaattista antaa matkarahat kerjäläisille, jotta he pääsevät pois kolmenkymmenen asteen pakkasista. En osaa arvioida, tulevatko he takaisin keväällä. Me emme voi majoittaa kaikkia halukkaita, sillä meillä on omienkin asunnottomien tilanne ratkaistavana. Ehdottomasti paras ja ainoa kestävästi tehokas keino on patistaa EU-maat toimimaan yhdessä näiden maiden olojen parantamiseksi.

5. Onko lakihankkeessa kyse kokoomuksen profiilinnostosta perussuomalaisiin verrattuna?

Holmlund: Tämä kuulostaa täysin vieraalta. Sisäministerinä olen saanut paljon ihmisten yhteydenottoja aggressiivisesta kerjäämisestä ja siitä, miten heidän kimppuunsa on käyty ja heitä on ahdisteltu esimerkiksi pankkiautomaateilla. Lisäksi Helsingin kaupunki on toivonut lisäeväitä kerjäämisen aggressiivisiin muotoihin tarttumiseen. Tämän vuoksi perustin työryhmän. Mitään perussuomalaisargumenttia tähän ei sisälly.

Brax: Tämä oli sisäministeriön esitys ja tuntui olevan ministeriölle erittäin tärkeä. Syitä siihen pitää kysyä heiltä itseltään. Oikeusministeriössä aikamme on mennyt tärkeämpiin asioihin. Ehkä joissakin paikoissa on sen verran löysempää valmisteluresurssien kanssa, että on aikaa puuttua näinkin pieniin viilauksiin.

Jenni Leukumaavaara, Jukka Vahti

vihreät  kokoomus  kerjääminen 

Tweet