Talvivaara

Virkamiehet haluavat jatkaa kaivoskeikkailua

1.6.2012 9.28

Sammeli Heikkinen

Ympäristövirkamiehet eivät ymmärrä ministerin halua estää heidän työskentelynsä kaivosyhtiöillä virkavapaan aikana. Työura sekä kaivoksella että valvojana on tulevaisuudessakin mahdollinen.

Ympäristövirkamiesten arvostelu on kiihtynyt, kun Talvivaaran kaivoksen ympäristöongelmat ovat nousseet julkisuuteen.

Viime aikoina tapetilla ovat olleet erityisesti virkavapaiden aikana kaivoksilla tehdyt työjaksot, jotka on nostettu esimerkeiksi teollisuuden ja valvojien liian tiiviistä suhteista.

Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr) totesi toukokuun alkupuolella blogikirjoituksessaan, että ympäristöpuolen virkamiehiä ei enää saa päästää virkavapaalle töihin laitoksiin, joita heidän pitää töissään valvoa. Niinistö perusteli kieltoa sillä, että virkamiesten riippumattomuus kansalaisten silmissä on taattava.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston (avi) yläkerran neuvotteluhuoneen pöydän ääressä istuu miehiä, joilta ministerin näkemys ei juuri saa tukea.

Ympäristöneuvos Juhani Itkonen on ollut viime vuosikymmenellä virkavapaalla töissä kaivoksella. Juha Koskela on virkavapaalla edelleen ja toistaiseksi vielä Raahen Laivakankaan kultakaivoksen ympäristöpäällikkö. Heikki Kovalainen työskenteli muutaman vuoden Talvivaaran kaivoksen ympäristöpäällikkönä ja on nyt töissä Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksessa.

Kaikki kolme perustelevat työtään kaivoksella halulla nähdä miten laitos todella toimii ja miten ympäristöasiat siellä hoidetaan.

”Siinä oppii katsomaan viranomaisena asioita toiminnanharjoittajan vinkkelistä”, Kovalainen selittää ja kuvaa, miten nykyisessä toimessa tarkastettavan kaivoksen kirjoitettu kuvaus ja luvut on helppo visualisoida vain vilkaisemalla papereita, kun tietää ja tuntee kaivoksen toimintaperiaatteet tavanomaista syvällisemmin.

Kovalaisen, Itkosen ja Koskelan mukaan tällaista taitoa ei saa muualta. Samaa mieltä on pöydän päähän istunut ympäristöneuvos Sami Koivula, joka ei itse ole ollut tuotantolaitoksella töissä, mutta oli puoltamassa Koskelan virkavapaata.

Virkamiesten kaivostöitä onpidetty merkkinä liian läheisistä väleistä valvottavaan ja luvitettavaan teollisuuteen.

Uusin, virkavapaakieltoon johtanut kohina on noussut Juha Koskelan kaivoskeikan ympärille. Koskela selittää, että toimiessaan Laivakankaan kaivoksen ympäristöluvan esittelijänä hänellä ei ollut tietoa tulevasta työpaikastaan.

”Sitten kun menee saman yrityksen palvelukseen, niin kai se voi näyttää pahalta. Ei sitä itse sillä tavalla ajatellut, kun oli hyvä tarkoitus.”

Tähän saakka ympäristövirkamiesten vuoden tai parin työkeikat tuotantolaitoksilla eivät ole olleet poikkeuksellisia. Esimerkiksi Pohjois-Suomen avista kaivoksella on käynyt 2000-luvulla Koskelan lisäksi virkavapaalla toinenkin virkamies.

Kukaan kolmesta miehestä ei ole sitä mieltä, että kaivoskokemus jotenkin veisi viranomaisen näkökulman kaivoksen puolelle.

”Virkamies on automaattisesti jäävi sen yrityksen asioiden käsittelystä, jossa hän on ollut töissä. Työkokemus on lisännyt kriittisyyttä muun muassa prosessisuunnittelua ja vaikutusten arviointia kohtaan”, Itkonen sanoo.

Entä epäily siitä, että esittelijä laatii kaivokselle löyhän ympäristöluvan ja saa siitä palkkioksi työn kaivokselta?

Sami Koivulan mukaan ajatus on absurdi: harhaanjohtamisesta jää kiinni, se ei ole järkevästi toimivan yrityksenkään hyöty. Eikä lupa-asioita ratkaise yksi ihminen.

”Esittelijän lisäksi ratkaisukokoonpanossa on yhdestä kolmeen jäsentä. Ja käytännössä kaikki Pohjois-Suomen kaivoshankkeet ovat valitusten takia käyneet korkeimmassa hallinto-oikeudessa.”

Ympäristövirkamiesten siirtymistä tuotantolaitoksille ja takaisin valvojiksi virkavapaakielto ei estä.

Samanlainen työura kuin Heikki Kovalaisella on tulevaisuudessakin mahdollinen, sillä Kovalainen irtisanoutui aina työpaikkaa vaihtaessaan.

Kolme työuraa valvojana ja valvottavana

1. Heikki Kovalainen työskenteli Kainuun ympäristökeskuksessa, kun keskus hyväksyi Talvivaaran yva-selostuksen vuonna 2005. Vuonna 2007 hän pääsi Talvivaaran ympäristöpäälliköksi ja irtisanoutui ympäristökeskuksesta. Kovalainen lähti Talvivaarasta viime vuoden alkupuolella, työskenteli 10 kuukautta Länsi- ja Sisä-Suomen avissa, ja on nyt ylitarkastaja Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksessa.

2. Juha Koskela toimi 2009 Pohjois-Suomen avissa Raahen Laivakankaan ympäristölupahakemuksen esittelijänä. Kaivos sai luvan. Vuoden 2010 lopulla Koskela haki kaivoksen ympäristö- ja turvallisuuspäälliköksi ja aloitti toimessa viime vuoden alussa. Koskela jäi virkavapaalle avista. Vapaata jatkettiin 2011 lopulla ja se on voimassa edelleen. Koskela on siirtymässä toisen yrityksen leipiin kesän aikana.

3. Juhani Itkonen oli Kittilän Suurkuusikon kaivoksella ympäristöpäällikkönä vuoden ajan kaivoksen rakennusvaiheessa 2006–2007. Hän oli tuon ajan virkavapaalla Lapin ympäristökeskuksesta. Hän oli ollut aiemmin ympäristökeskuksen yhteyshenkilö kaivoksen ympäristövaikutusten arvioinnissa. Yva saatiin päätökseen vuonna 2001. Nykyään Itkonen on ympäristöneuvos avissa.

kaivosteollisuus 

Tweet