Iiro Törmä

Kansalaisaloite laajenee kuntiin

30.5.2013 14.04

Hanna Eriksson

Kuntalaiset saavat aloitteilleen suuremmat muskelit, kun oikeusministeriö avaa lähipäivinä Kuntalaisaloite.fi-palvelun. Aloitepalveluiden kehityksestä vastaava projektipäällikkö Laura Nurminen toivoo siitä piristysruisketta kunnallisdemokratiaan.

“Kuntalaisaloite.fi tekee järjestelmän avoimeksi. Ihmiset näkevät, mistä asioista aloitteita on tehty ja voivat tukea niitä. Nyt aloitteet hautautuvat vielä kuntien kirjaamoihin”, oikeusministeriössä työskentelevä Nurminen sanoo.

Palvelu tulee rinnakkaissivustoksi Kansalaisaloite.fi-palvelulle, joka on näyttänyt voimansa esimerkiksi keräämällä muutamassa kuukaudessa 150 000 ihmisen äänivyöryn tasa-arvoista avioliittolakia ajavan aloitteen taakse. Se käsitellään eduskunnassa syksyllä.

Myös kuntalaiset saavat nyt nimien keräämisellä aloitteensa takuuvarmasti käsittelyyn. Jos vähintään kaksi prosenttia kunnan äänioikeutetuista asukkaista on allekirjoittanut aloitteen, se pitää ottaa valtuuston käsittelyyn puolen vuoden kuluessa sen vireilletulosta.

“Kunnat, asukasyhdistykset ja yksittäiset ihmiset voivat saada omille verkkosivuilleen päivittyvän listan oman tai mökkikunnan aloitteista”, Nurminen sanoo.

Palvelussa voi tehdä myös aloitteen kunnallisesta kansanäänestyksestä. Niiden taakse pitää kerätä vähintään viisi prosenttia kunnan äänioikeutetuista asukkaista. Valtuusto voi kuitenkin vielä päättää, ettei kansanäänestystä järjestetä.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana neuvoa-antavat kunnalliset kansanäänestykset on järjestetty lähes poikkeuksetta kuntaliitoksista. Turussa valtuusto tyrmäsi viime kesänä toriparkkia koskevan kansanäänestyksen järjestämisen.

Kuntalainen voi lähettää palvelun kautta kunnalle myös oman aloitteensa. Perusaloitteen voi tehdä yksittäinen, myös alaikäinen asukas tai kunnassa toimiva yhdistys. Tällaiset aloitteet toimitetaan kuntalaisaloite.fi:stä kuntien ilmoittamaan paikkaan.

Näitä aloitteita valtuuston tai lautakuntien ei ole pakko käsitellä. Tällaisia aloitteita tehdään pienissä kunnissa muutama ja yli 100 000 asukkaan kunnissa keskimäärin yli 70 vuosittain. Eniten aloitteita on tehty teknisiin palveluihin ja sivistystoimeen.

Kuntalaisaloitepalvelun kautta nimiä voi alkaa kerätä elokuussa. Kesän ajan palvelu on koekäytössä, jolloin kunnat ja kuntalaiset voivat tutustua siihen ja antaa palautetta.

Jos kunta ei halua, se voi kieltäytyä osallistumasta palveluun. Kuntia nimien sähköinen keruu kuitenkin helpottaa, sillä niiden ei tarvitse enää erikseen tarkistaa, ovatko allekirjoittajat todella kunnan äänivaltaisia asukkaita.

Kuntalaisaloite.fi-palvelun jälkeen avataan lausuntopalvelu.fi-palvelu. Sen on tarkoitus tehdä kuntien ja valtion virallisesta lausuntoprosessista avoimempi.

“Nyt lausunnot lähetetään kuntien ja ministeriöiden kirjaamoihin. Palvelussa sekä lausuntöpyynnöt että lausunnot olisivat kaikkien nähtävillä”, Nurminen sanoo.

kunnat  demokratia 

Tweet