Elier Pennycook

Joko nyt? Perustuloa toteutetaan kansalaisaloitteella

22.3.2012 15.04

Jukka Vahti

Historiallinen kansalaisaloite perustulosta julkaistaan ensi viikolla. Outi Alanko-Kahiluodon mielestä valtion säästöt eivät kelpaa syyksi hankkeen viivyttämiselle.

Samaan aikaan kun pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallitus on pohtinut keinoja valtiontalouden tulevaisuuden turvaamiseksi, kansalaisaktiivien piirissä on muhinut merkittävä hanke tavallisten suomalaisten perusturvan uudistamiseksi.

Sitoutumaton kansalaistoimijaverkosto BIEN Finland (Basic Income Earth Network) puuhaa muun muassa vihreiden pitkään ajamasta perusturvan mallista eli perustulosta kansalaisaloitetta. Aloite julkistetaan ensi viikon keskiviikkona.

Samalla perustulo palaa päivänpolitiikan agendalle parin vuoden hiljaiselon jälkeen.

”Tuntuu, että puolueet pyrkivät pitkästä aikaa lähentymään toisiaan, ja perustulo tarjoaa siihen keskustelunaiheena hyvän mahdollisuuden”, verkostoon kuuluva vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto sanoo.

Perustulo tarkoittaa kaikille suomalaisille kuukausittain maksettavaa summaa, jolla korvattaisiin suuri osa nykyisistä etuisuuksista.

Perustuloa on perusteltu muun muassa sillä, että se tekisi työn vastaanottamisesta nykyistä kannattavampaa ja vähentäisi sosiaaliturvan byrokratiaa. Vihreiden viimeisimmässä perustulomallissa summa oli noin 500 euroa.

Maan hallitus on viime viikkoina etsinyt keinoja valtiontalouden tulojen ja menojen tasapainottamiseen. Väännön virallinen huipentuma oli tänään torstaina pidetty kehysriihi Helsingin Säätytalolla. Jo riihen alla oli kuitenkin selvää, että hallitusohjelmassa asetetut tavoitteet valtiontalouden tasapainottamisesta tuskin toteutuvat ilman lisäsäästöjä.

Perustuloa on vuosien varrella vastustettu muun muassa sen oletettujen kustannusten vuoksi.

Alanko-Kahiluoto sanoo, että menoleikkausten ohella nyt pitää olla rohkeutta puhua myös siitä, minkälaisilla välineillä ihmisten perusoikeudet halutaan turvata tulevaisuudessa ja miten bruttokansantuotetta voidaan kasvattaa.

”Pitäisi miettiä, mikä on so- siaalisesti kestävä tapa jakaa työtä ja lisätä työllisyysastetta. Siksi nykytilanteessa pitäisi puhua vakavasti perustulosta”, Alanko-Kahiluoto sanoo.

Perustulokeskustelua virittää osaltaan myös huhtikuussa ilmestyvä Into kustannuksen pamfletti Perustulo kaikille!

Yksi pamfletin kirjoittajista on vihreiden yrittäjien puheenjohtaja Simo Ruottinen. Hänen mukaansa perustulo sujuvoittaisi huomattavasti esimerkiksi pienyrittäjien arkea, koska se helpottaisi lyhytaikaisten sijaisten palkkaamista. Samalla myös yrittäjien eläketurva paranisi.

Ruottinen sanoo, että yrittäjät lienevät ainoa ihmisryhmä, jonka viimekätinen perusturva riippuu heidän omista päätöksistään.

”Yrittäjillä ei käytännössä ole viimekätistä toimeentuloturvaa, elleivät he luovu koko yritystoiminnasta, ja silloinkin heitä koskevat pitkät karenssiajat”, Ruottinen sanoo.

Yrittäjät päättävät itse, minkä kokoisia eläkemaksuja maksavat. Tämän seurauksena moni maksaa liian pieniä maksuja.

Ruottisen mukaan perustulo ehkäisi harmaata taloutta eli verojen kiertämistä, kun työntekijän palkkaamiseen liittyvä byrokratia muuttuisi yksinkertaisemmaksi ja kannustinloukut vähenisivät.

Tweet