Istockphoto / winterling

Jättivelasta ei riitä työllistämiseen

7.8.2009 8.21

Jukka Vahti

Hallitus etsii keväällä sovittuun työllistämispakettiin nyt kuumeisesti rahaa ministeriöistä, koska se ei halua kasvattaa valtion menoja velkarahalla.

Hallituksen tähän asti hellimä valtion budjetin tiukka menokuri joutuu seuraavien viikkojen aikana koetukselle. Ministeriöt yrittävät ensi viikosta alkaen sovittaa toiveitaan yhteen ahtaiksi käyvissä kehyksissä.

Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) molemmat hallitukset ovat pitäneet tähän asti tiukasti kiinni ennalta sovituista menokehyksistään. Kehysmenettelyä ruvettiin käyttämään 1990-luvun alussa. Vielä tuolloin budjettia jouduttiin kerta toisensa jälkeen venyttämään menojen kasvaessa.

Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok) viime viikolla julkistaman budjettiesityksen mukaan valtio ottaa ensi vuonna velkaa peräti 13 miljardia euroa. Tämä summa tarvitaan paikkaamaan valtion tulojen romahdusta, jota vauhdittavat jo aiemmin päätetyt veronalennukset. Esimerkiksi kiistelty ruuan arvonlisäveron alennus maksaa noin 500 miljoonaa euroa vuodessa.

Katainen vakuutti viimeksi viime viikolla, että ennalta sovituista menokehyksistä ei tingitä, vaikka esimerkiksi nuorisotyöttömyys kasvaa nopeasti.

Voimakkaampaa menoelvytystä, eli reippaampaa valtion rahojen käyttöä elvytyksessä, ovat viime kuukausina vaatineet sekä vasemmisto-oppositio, Kuntaliitto että monet taloustieteilijät.

”Menokehyksiin kiinnittäytyminen sopii huonosti tällaiseen taloustilanteeseen. Olemme korostaneet, että valtion menoja lisäämällä voidaan vaikuttaa työllisyyteen enemmän kuin verojen kevennyksillä”, sanoo erikoistutkija Heikki Taimio Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.

Tiukan menokurin takia eri ministeriöistä etsitään parhaillaan yhteensä 200 miljoonan euron säästöjä, jotka voitaisiin käyttää hallituksen keväällä sopimaan työllistämis- ja koulutuspakettiin.

Tämän paketin kohtalo ratkeaa lähiviikkoina ministerien keskinäisissä neuvotteluissa.

Valtiovarainministeriön apulaisbudjettipäällikön Markus Sovalan mukaan menokehykset ovat hyvä väline valtion menojen ennakoimiseen ja hillitsemiseen. Toisaalta kehykset eivät mitenkään helpota rahan liikuttamista esimerkiksi ministeriöiden välillä.

”Tietty rahasumma on ministeriölle tai virastolle aina saavutettu etu. Siitä on vaikea luopua, vaikka kansalaisetkin tietäisivät, että joku toinen käyttökohde on rahalle parempi. Ministerin tai virastopäällikön on vaikea päästää rahoja käsistään”, Sovala sanoo.

Valtiovarainministeriö neuvottelee määrärahoista ministeriöiden kanssa ensi viikolla.

Tweet