Indeksiin sitominen jättää hiipuvan opintotuen historiaan

28.2.2013 12.39

Sammeli Heikkinen

Opintotuen muutoksen pitäisi olla yksi hallituksen puolivälitarkastelussa käsiteltävistä asioista. Tukiesityksestä riippumatta hallitus on jo sitoutunut opintotuen historialliseen muuttamiseen. Tuki sidotaan ensi vuoden syksyllä hallitusohjelmassa tehdyn lupauksen mukaan elinkustannusindeksiin.

Opintotuen ytimenä on ollut jo pari vuosikymmentä opintoraha. Sen varassa opiskelevien leipä on kaventunut käytännössä koko ajan. Tukea ei ole sidottu indeksiin, ja siihen on tehty vain kerran pieni tasokorotus.
Opintorahan ohelle tarjottava valtion takaama opintolainakaan ei ole ollut kovin suosittu, eikä asumislisä ole nykyisten vuokrien tasalla.

Tarvetta indeksiin sitomiselle siis on. Samalla koko tukimalli joutuu remonttiin, mutta kuinka suureen, sitä on vielä vaikea sanoa.

”Opintotukijärjestelmää uudistetaan tukemaan päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista”, muotoillaan hallitusohjelmassa.

Opetusministeri Paavo Arhinmäki (vas) on ilmoittanut, ettei halua tuen muuttamista takaisin lainapainotteiseen suuntaan. Kokoomus puolestaan haluaisi nostaa lainarahan osuutta, varsinkin opintojen venyessä toivottua pidemmiksi.

Vihreiden Ville Niinistö on ollut enemmän Arhinmäen linjoilla. Niinistö sanoi Helsingin Sanomille, että opintolainan houkuttelevuutta voisi parantaa, mutta opintorahaa ei saa heikentää.

Nykyisellään opintoraha ei riitä, eikä laina houkuttele. Käytännössä tämä on johtanut siihen, että suurin osa opiskelijoista käy töissä opiskelun ohella.

Tilastokeskuksen mukaan 2010 yli puolet ammattikoululaisista korkeakouluopiskelijoihin kävi töissä opintojen ohella.

Tämä tuskin on lyhentänyt opiskeluaikoja. Opintojen rahoittaminen työnteolla on ollut selvästi suositumpaa kuin lainaksi eläminen.

Opintorahan tueksi nykyisessä mallissa tarkoitettua opintolainaa on opintotuen kehittämistä pohtineen opetusministeriön työryhmän selvityksen mukaan nostanut noin kaksi viidestä korkeakouluopiskelijoista, muiden oppilaitosten opiskelijoista vain viidennes.

Edellinen murros opintotukeen tuli 1990-luvun alussa, kun tuki muuttui lainaperusteisesta opintorahaperusteiseksi. Ajatus oli, että opinnot voisi ainakin pääasiassa suorittaa opintorahan turvin.
Opintorahan ja koko nykymuotoisen opintotuen ostovoima olikin korkeimmillaan 1992–95. Sen jälkeen suunta on laskenut.

Vuodesta 1992 vuoteen 2007 opintorahan ostovoimasta suli viidennes. Asumislisää ja opintolainan valtiontakausta tosin korotettiin hieman 2005.

2008 taas korkeakouluopiskelijoiden opintoraha nousi nykyiseen 298 euroon ja toisen asteen opiskelijoilla 246 euroon.

Tämän korotuksen elinkustannusten nousu on käytännössä syönyt. Opintorahan ostovoima on pian samoissa pohjalukemissa kuin vuonna 2007.

Opintotuen indeksiin sitomisesta syyskuun alussa 2014 on siis jo sovittu hallitusohjelmassa. Opetusministeriön tukiuudistusta pohtineen työryhmän selvityksen mukaan tämä tulee maksamaan hieman yli viisi miljoonaa euroa 2014 ja noin 16 miljoonaa seuraavana vuonna.

Indeksikorotuksen hinta ei siis ole vuosittain valtava, mutta opintotuen jäädyttäminen vuosikausiksi on pitänyt myös opintotukimenot 1990-luvun alusta suurin piirtein 700–800 miljoonan euron tasolla vuosittain.
Indeksiin sitominen väistämättä rikkoo tämän harmonian.

Lähteet: Tilastokeskuksen ja Kelan opiskelutilastot, OKM:n Opintotuen rakenteen kehittäminen 2012.

nuoret  opiskelu  opiskelijat 

Tweet