Mikael Ahlfors

Ilmastoleikkuri uhkaa maataloustukia

14.5.2010 8.29

Taina Tervonen

Euroopan unionin maatalouspolitiikan pitää hillitä ilmastonmuutosta nykyistä tarmokkaammin, totesivat europarlamentaarikot viime viikolla hyväksyessään demarimeppi Stéphane Le Follin esittelemän päätöslauselman.

Lauselmassa korostetaan muun muassa maaperän ja luonnon monimuotoisuuden suojelua, metaanipäästöjen vähentämistä, vesivarojen hallintaa ja uusiutuvien energianlähteiden merkitystä maanviljelyssä.

”Maatalous nähdään liian usein ongelmana, vaikka se voi olla myös ratkaisu ilmastonmuutokseen. Esimerkiksi maanmuokkauksen vähentämisellä, vuoroviljelyllä ja kasvipeitteen varmistamisella voidaan tehostaa yhteyttämistä ja sitä kautta myös vähentää päästöjä”, sanoo Le Foll.

Maatalouden osuus EU:n kasvihuonepäästöistä oli 9,3 prosenttia vuonna 2007.

Hyväksytty päätöslauselma on parlamentin keskustelunavaus yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen, jonka on määrä tulla voimaan vuonna 2014.

Lissabonin sopimuksen myötä Euroopan parlamentti pääsee päättämään asiasta ensimmäistä kertaa. Tähän asti päätösvalta on kuulunut yksinomaan jäsenmaiden päämiesten muodostamalle neuvostolle.

Parlamentissa tämä tarkoittaa aiempaa kovempaa lobbausta jäsenvaltioilta, elintarviketeollisuudelta sekä tuottaja- ja ympäristöjärjestöiltä. Parlamentin poliittiset ryhmät ovat vasta valmistelemassa kantojaan maatalouden uudistamiseen.

Varsinainen kädenvääntö alkaa, kun komissio julkaisee ehdotuksensa maatalouspolitiikan uudistamiseksi vuoden loppuun mennessä. Sekä ympäristökomissaari Janez Potocnik että maatalouskomissaari Dacian Ciolos ovat korostaneet ilmastonmuutoksen huomioimista tulevassa uudistuksessa.

Suurimmaksi kiistakapulaksi uudistuksessa noussee maataloustukien leikkaaminen.

Tukien leikkaamista ovat aiemmin ajaneet sekä komissio että eräät jäsenmaat, kuten Britannian ja Alankomaat, kun taas esimerkiksi Ranska ja Suomi ovat kannattaneet tukien säilyttämistä.

Maatalous vie tällä hetkellä 40 prosenttia EU:n budjetista. Tuet muodostavat keskimäärin kaksi kolmasosaa maanviljelijöiden tuloista, käy ilmi tuottajajärjestö Copa-Cogecan luvuista.

Järjestön pääsihteeri Pekka Pesonen sanoo, että nykyinen tukimalli ei kannusta investointeihin.

”Toki pientilamalli on kestävämpi vaihtoehto kuin tehotuotanto. Mutta investointeja on vaikea tehdä, kun tulot riippuvat tuista, ja ovat siksi sidoksissa poliittiseen päätöksentekoon, joka saattaa muuttua 10-15 vuoden jaksoissa”, Pesonen sanoo.

Jos ilmastonmuutosta siis halutaan torjua, kyse on siitä, kenelle rahaa ohjataan ja millä ehdoilla.

”Nykyinen maatalouden ympäristöehtojen järjestelmä on monimutkainen ja perustuu enemmän keinojen kuin tulosten arviointiin. Uudistuksessa maataloudelle olisi asetettava selkeämpiä tavoitteita esimerkiksi biodiversiteetin ja energiankulutuksen suhteen ja sidottava tuki näiden tavoitteiden saavuttamiseen”, sanoo Le Foll.

Samalla päätöksenteon hajanaisuutta pitää hänen mielestään vähentää.

”Nyt maankäytöstä, kasvinsuojelusta ja eläinten hyvinvoinnista laaditaan erillisiä direktiivejä, vaikka maataloutta pitäisi tarkastella kokonaisuutena.”

ilmastonmuutos  maatalous 

Tweet